Monthly Archives: March 2015

LIKE A BRIDGE OVER TROUBLED WATER…

Posted on by 1 comment

Viestinnän merkityksen korostaminen on nyt vahvassa nousussa yhteiskunnan eri sektoreilla. Tämän seurauksena markkinoille on tulvinut populaareja viestinnän alan käsikirjoja, joissa keskitytään ratkaisujen antamiseen sekä käytännön kokemusten hyödyntämiseen. Olen itse lukenut muutaman ei-akateemisen populaarin käsikirjan, enkä ollenkaan ihmettele niille olevan kysyntää. Kirjoissa on usein tarkkaan kohdennettu sisältö, ja se on esitetty iskevästi ja ymmärrettävästi. Itselleni lukemani kirjat ovat tarjonneet ideavirikkeitä opetus- ja tutkimustyön tekemiseen, mutta toisaalta ne ovat herättäneet myös paljon kysymyksiä. Viime aikoina minua on puhutellut erityisesti kysymys siitä, miten kirjoissa näyttäytyy teorian ja käytännön välinen yhteys. Teorialla tarkoitan tässä yhteydessä niin teorioita kuin myös tutkimustietoa.

Lukemissani populaarikirjoissa ongelmallisinta oli mielestäni se, että teoria ja käytäntö nähtiin niissä enemmän erillisinä ja eriarvoisina kuin toisiaan tukevina ulottuvuuksina. Esimerkiksi eräässä yritysviestintää käsittelevässä populaarikirjassa todettiin, että kirjasta on haluttu tehdä konkreettinen ja siinä on yritetty välttää puisevaa teoriaa. Samassa kirjassa arvottamisen henkeä kuvasti mielestäni myös teorian oloisen tiedon esittäminen pääsääntöisesti toteamuksina ja mielipiteinä. Kirjaa lukiessani huomasin tulkitsevani tekstiä niin, että teoria esiintyi siinä ikään kuin piilotettuna, jotta käytännönläheisyys tulisi vahvasti esille.

Lukemani populaarikirjat eivät ole suinkaan ainoita lähteitä, joista olen lukenut tai kuullut teorian olevan puisevaa ja käytännön työelämän kannalta vähemmän tärkeää. Kyseiset näkemykset ovat tulleet esille myös esimerkiksi opetustyössä. Itseäni on alkanut mietityttää, mistä näissä näkemyksissä on pohjimmiltaan kyse? En ole keksinyt kysymykseen mitään yksiselitteistä vastausta. Ehkä valtavaa teoriamäärää ei ole osattu käsitellä jäsennellysti ja kiinnostavasti, siihen ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä tai teoria on arvioitu sovellusarvoltaan jähmeäksi? Myös aktiivinen ”somevaikuttamisen” aikakausi voi olla osasyy puisevuuden kokemukseen: nopeasti esitetyt mielipiteet saattavat kiinnostaa enemmän kuin julkisessa tieteellisessä keskustelussa hitaammin koeteltu tieto.

Teoria on mielestäni parhaimmillaan hyvä jäsennystapa viestinnällisten ilmiöiden tutkimiseen, kouluttamiseen ja opettamiseen. Teoria ei ole yhtä kuin totuus, mutta se on hyvin perusteltu apuväline ymmärryksen lisäämisessä omaa ja toisten viestintäkäyttäytymistä kohtaan. Lisäksi se on väylä uusiin oivalluksiin. Tunnettu viestinnän teorioiden kehittäjä Judee Burgoon on aikanaan todennut, että teoria muodostuu alun perin joukosta aavistuksia ja otaksumia. Teorian tarkoitus ei täten ole kerrata yleisesti hyväksyttyjä totuuksia vaan mennä niiden taakse uusia, riskialttiita näkökulmia etsimällä. Burgoonin ajatusta jatkojalostaen olenkin omaksunut näkemyksen, että teorian opiskeleminen ja hyödyntäminen ei ole menneeseen jämähtämistä vaan ajatustyön konkreettista ja perusteltua jatkamista siitä, mihin teorian soveltamisessa käytäntöön on jääty.

Ajatustyön jatkamista voisi kutsua myös sillan rakentamiseksi käytännön ja teorian välille, jonka avulla yhteys molemmille puolille samanaikaisesti säilyy. Jos tällainen silta pystytään opetuksessa ja kirjoituksissa rakentamaan, se toimii parhaimmillaan kestävänä perustana viestinnän ammattilaisena kehittymiselle. Miten tällainen silta sitten käytännössä rakennetaan ja millaisista rakennusaineista se koostuu? Miten teorian ja käytännön välinen yhteys avataan niin kiinnostavasti näkyväksi, että se tavoittaisi teoriaa häivyttämättä mahdollisimman suuren kuulija- ja lukijakunnan? Muun muassa nämä ovat kysymyksiä, joita toivoisin tämän blogin lukijakunnan yhdessä pohtivan.

Maija Peltola
Puheviestinnän apurahatutkija, FM
Prologoksen johtokunnan jäsen

Category: Uncategorized

TERVETULOA PUHEVIESTINTÄ-BLOGIIN!

Posted on by 1 comment

Tämä on uusi Puheviestintä-blogi, jonka puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry on perustanut. Se löytyy täältä yhdistyksen kotisivulta. Tervetuloa lukijaksi!

Olemme päättäneet perustaa uuden blogin, koska Prologos haluaa lisätä puheviestinnän tutkimustiedon näkyvyyttä. Lisäksi haluamme auttaa tuoreen tutkimustiedon välittymisessä yhdistyksen jäsenille ja kaikille puheviestinnän ilmiöistä kiinnostuneille. Tilastot osoittavat, että blogien lukeminen on viime vuosina lisääntynyt. Yksi syy tähän on, että blogi-kirjoitukset leviävät tehokkaasti sosiaalisessa mediassa. Myös meidän blogimme löytyvät yhdistyksen Facebook-sivun ja Twitter-tilin kautta. Erittäin suotavaa on, että blogi-kirjoituksiamme edelleen levitetään, jotta tieteenalamme ilmiöt saisivat uusia lukijoita.

Toivomme pystyvämme käsittelemään puheviestinnän tutkimuskohteita mahdollisimman laaja-alaisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan toki jäsenkuntamme apua. Yhdistyksen johtokunta ottaa perusvastuun blogin kirjoittamisesta, mutta toivomme, että kirjoituksia tulee jäseniltämme mahdollisimman runsaasti. Tavoitteena on, että vähintään pari kirjoitusta kuussa ilmestyisi epäsäännöllisen säännöllisesti. Ainoa rajaus kirjoituksille on, että niiden pitäisi liittyä puheviestintään ja olla tieteellisen yhdistyksen linjaan sopivia. Kirjoitusten on siis tarkoitus liittyä tavalla tai toisella puheviestinnän tutkimuksiin tai alan tutkimuspohjaiseen opetukseen. Blogimme ei ole kuitenkaan tarkoitus olla mikään tutkijoiden ja yliopisto-opettajien keskinäinen foorumi, vaan erityisesti toivomme, että kirjoitukset voisivat osaltaan lisätä työelämän ja tutkimuksen vuorovaikutusta alallamme.

Moni meistä saattaa lukea jonkin kiinnostavan puheviestinnän tutkimuksen, kehittää opetustaan uuden tutkimustiedon avulla tai soveltaa jotain teoriatietoa käytäntöön ja haluaisi kertoa tästä muillekin. Nämä olisivatkin erinomaisia kirjoituksen aiheita. Mielestäni monesta hyvästä gradustakin voisi kirjoittaa blogiimme. Näin opinnäytteessä saadut tulokset eivät jäisi vain kirjaston hyllyyn vaan saisivat laajemman yleisön. Erilaiset konferenssien ja seminaarien herättämät ajatusvirrat sopivat tänne myös.

Medioidusta vuorovaikutuksesta on tullut kiinteä osa nykyistä puheviestinnän tutkimusta. Tämä vuorovaikutus ei läheskään aina perustu puheeseen, minkä takia myös kirjoittamiseen tai kuviin perustuva ihmisten välinen vuorovaikutus on usein puheviestinnän tutkimuskohteena nykyään. Tähän ajatukseen perustuu se, että tässäkin blogissa on kommentointimahdollisuus. Olisi todella miellyttävää, jos blogimme synnyttäisivät vuorovaikutusta myös kommentoinnin muodossa. Näin tapahtuessa voisimme käydä tieteenalamme keskustelua myös tällä areenalla. Yhdistyksen johtokunnassa näemme puheviestintää koskevan keskustelun mahdollistamisen yhdeksi tärkeäksi toimintamuodoksi.

Blogiin tarkoitetut tekstit voi lähettää Prologoksen tiedottajalle. Toivottavasti saamme kärsiä runsaudenpulasta!

Pekka Isotalus
Puheviestinnän professori
Prologoksen puheenjohtaja

Category: Uncategorized
Floating Social Media Icons Powered by Acurax Blog Designing Company