Monthly Archives: January 2016

AVOIN JULKAISEMINEN LISÄÄ TIETEEN JA KÄYTÄNNÖN VUOROPUHELUA

Posted on by 0 comment

Viime lokakuussa Puheviestinnän teemapäivässä tieteellisen kirjaston edustajina tarkastelimme puheviestinnän julkaisutoimintaa sekä tieteenalan profiilia ja näkyvyyttä tiedeyhteisön sisällä. Päivän teeman mukaisesti jatkamme nyt pohdintaamme siihen, miten puheviestinnän julkaisujen avoin saatavuus tiedeyhteisön ulkopuolella tukee tieteenalamme näkyvyyttä.

Viime vuodet ovat olleet värikkäitä tiedejulkaisemisen piirissä. Monissa maissa on tehty kansallisia linjauksia, joiden tavoitteena on edistää tieteen avoimuutta. Näin saataisiin julkisin varoin tuotettu tieto tasa-arvoisesti kaikkien ulottuville, eikä vain tutkijoiden käyttöön.

Tieteentekijän kannalta on harmi, että edelleen suurin osa tutkimuksesta jää lukematta ja hyödyntämättä, ja siksi myös vaille vaikuttavuutta.  Tieteen yksi tehtävä on hyvinvoinnin luominen. Etenkin puheviestinnän alalla tämä on luonteva tavoite, jonka toteutumista tutkimustiedon avoimuus osaltaan tukee.

Yhdelle puheviestinnän tutkimuksen loppukäyttäjäryhmälle eli monialaisissa asiantuntijatehtävissä toimiville puheviestijöille tilanne on herkullinen. Aiemmin vain tutkijayhteisölle saatavilla ollutta tietoa on yhä enemmän tarjolla myös niille, jotka haluavat hyödyntää puheviestinnän löydöksiä työtehtävissään.

Toivottavasti tieteen avoimuus kehittyy siten, että kaikki pääsevät käsiksi tieteellisiin julkaisuihin. Tiedonsaanti ei voi olla enää yliopistoyhteisön etuoikeus eli sitä ei voi rajata opiskelijoihin tai työsuhteessa oleviin, jotka pääsevät käsiksi yliopistokirjastojen ostamiin tieteellisiin julkaisuihin.

Lisätäkseen puheviestinnän näkyvyyttä, tarjotakseen tiedeyhteisön ulkopuolella työskenteleville kollegoilleen laadukasta tutkimustietoa ja tukeakseen näin tutkimustiedon siirtymistä käytäntöön, tulisi tutkijoiden toteuttaa avointa julkaisemista aina, kun se on mahdollista. Yksi ratkaisevan tehokas tapa on rinnakkaistallentaa omat julkaisut yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon.  Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan esimerkiksi tutkimusartikkelin, kirjan tai sen luvun tai konferenssiesitelmän tallentamista alkuperäisen julkaisukanavan lisäksi verkkoon kaikille avoimeen ja käyttömaksuttomaan arkistoon.

Lupa rinnakkaistallentamiseen tulee ensin saada julkaisun kustantajalta. Luvan saaminen rinnakkaistallentamiseen on luultua yleisempää. Tyypilliset rajoitukset liittyvät muun muassa julkaisuajankohtaan tai julkaisun versioon, eivät niinkään julkaisemisen mahdollisuuteen.

Kustantajan rajoituksista johtuen rinnakkaistallennettava versio julkaisusta ei olekaan ehkä ulkoasultaan lopullista vastaava, mutta sen sisältö eli ratkaisevin osa, on löydettävissä ja hyödynnettävissä. Näin puheviestintä näkyy, vaikuttaa ja menestyy, vaikka sen mittaaminen tapahtuukin eri tavalla kuin tiedeyhteisön sisäisissä olympialaisissa.

Sisällön tuottamisesta julkaisuarkistoon ovat vastuussa tutkijat. Rinnakkaistallentaminen ei vaivattomuudestaan huolimatta ole edennyt maassamme toivotulla vauhdilla, eivätkä tutkijat toteuta sitä vapaaehtoisesti sen ilmeisistä eduista huolimatta.

Kenties yksi kannustin voisi olla puheviestinnän asiantuntijakentän voimakkaampi vaatimus saada tieto itselleen. Tutkimuksen avoin saatavuus hyödyttää toki julkaisun kirjoittajaa itseäänkin, sillä se lisää todennäköisyyttä tulla viitatuksi, mikä taas on yksi tieteellisen menestyksen arviointikohde.

Toivomme, että puheviestinnän asiantuntijat niin tiedeyhteisössä kuin sen ulkopuolella omaksuvat yliopistojen julkaisuarkistot yhdeksi tieteen ja käytännön vuoropuhelua tukevaksi foorumiksi. Puheviestinnän vuosikirja Prologin numerot vuodesta 2009 alkaen ovat verkossa avoimesti luettavissa Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa JYXissä ja yhdistyksen uusi hallitus on nyt käynnistänyt työn myös aikaisempien numeroiden saattamiseksi avoimesti verkkoon.

Sini Tuikka
FM, julkaisuamanuenssi, puheviestinnän tohtorikoulutettava
Jyväskylän yliopiston kirjasto

Marja Kokko
FT, informaatikko
Jyväskylän yliopiston kirjasto

Category: Uncategorized

PROLOGOKSEN BLOGI TÄYTTÄÄ VUODEN

Posted on by 0 comment

Vuosi sitten, tammikuussa 2015, Prologoksen johtokunta alkoi ideoida keinoja vuorovaikutuksen lisäämiseen niin yhdistyksemme jäsenten kuin myös muiden vuorovaikutuksen kiemuroista kiinnostuneiden kanssa. Päätimme perustaa yhdistykselle oman blogin. Maaliskuussa Prologoksen oma blogi näki päivänvalon ensimmäistä kertaa. Nyt, blogin yksivuotissyntymäpäivän kolkutellessa ovella, on hyvä aika tehdä katsaus ensimmäisen blogivuotemme antiin. Asetelkaa syntymäpäivähattujenne kuminauhat tukevammin leuan alle ja vetäkää keuhkonne täyteen ilmaa valmiina puhaltamaan kynttilä oranssikuorrutteisen kakun päältä – tältä ensimmäinen blogivuotemme näytti:

Maaliskuun toisena päivänä Prologoksen puheenjohtaja, professori Pekka Isotalus avasi blogimme esittelemällä blogin tavoitteita: ”- – Prologos haluaa lisätä puheviestinnän tutkimustiedon näkyvyyttä. Lisäksi haluamme auttaa tuoreen tutkimustiedon välittymisessä yhdistyksen jäsenille ja kaikille puheviestinnän ilmiöistä kiinnostuneille.” Johtokunnan jäsenten kerrottiin ottavan perusvastuun blogin kirjoituksista, mutta kirjoituksia toivottiin – ja toivotaan muuten yhä – kaikilta yhdistyksen jäseniltä.  Maaliskuun toisessa blogikirjoituksessa tohtorikoulutettava Maija Peltola pohti populaarien viestinnän alan opaskirjojen ja vuorovaikutuksen teorian välistä suhdetta. Teorian ja käytännön välisen yhteyden tarkasteleminen sai tekstissä kiinnostavia näkökulmia ja populaarien viestinnän kirjojen näkemys teorian puisevuudesta hyviä vasta-argumentteja.

Huhtikuussa erikoistutkija Sanna Herkama otti kantaa uuden tiedon tuottamisen ja hankkimisen väliseen kuiluun. Teksti haastoi lukijat hakeutumaan uuden tiedon lähteille, kuten stimuloiviin tilanteisiin ja tapahtumiin – tai yksinkertaisesti vuorovaikutukseen sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa oma kovalevy päivittyy vaikkapa puheviestinnän tuoreesta tutkimustiedosta kuin huomaamatta. Toisessa huhtikuun blogikirjoituksessa puheviestinnän yliopisto-opettajat Suvi-Tuuli Murumäki ja Katariina Hollanti kannustivat blogin lukijoita kommentoimaan lukion uuden opetussuunnitelman perusteiden luonnosta, josta Opetushallitus oli avannut verkkosivuilleen kyselyn. Tekstissä tarkasteltiin puheviestinnän asemaa ja merkitystä suomalaisessa lukiokoulutuksessa. Suvi-Tuuli oli blogin ensimmäinen Prologoksen johtokunnan ulkopuolinen kirjoittaja, mistä iloitsimme kovasti.

Minun vuoroni kirjoittaa blogiin koitti toukokuussa. Kirjoituksessani jäsentelin puheviestinnän ja puheviestijöiden asemaa yhteiskunnassamme. Esimerkiksi moniin muuttuvan työelämän haasteisiin löytyy vastauksia ihmisten välisen vuorovaikutuksen asiantuntijoilta, meiltä puheviestijöiltä. Totesin, että ”- – ymmärtämällä ilmiöitä niitä voidaan myös arvioida ja kehittää. Pelkkä mitä ei vielä riitä.  Puheviestinnän tutkijat pystyvät selvittämään myös miten ja miksi.”

Kesäkuun blogikirjoituksessamme yliopistonopettaja Lotta Kokkonen paneutui sosiaalisten verkostojen teemaan. Lotta arvioi, että sosiaalisten verkostojen kontekstissa puheviestinnän ja etenkin interpersonaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta kiinnostavia tutkimuskohteita riittää yhä: esimerkiksi vähemmälle huomiolle jääneet verkostoihin kytkeytyvät negatiiviset ilmiöt ja piirteet sekä kiinnittymisen näkökulma ovat aihealueita, joita voitaisiin ymmärtää syvällisemmin puheviestinnän avulla.

Kesätauon jälkeen blogimme päivitys jatkui elokuussa. Puheviestinnän tuntiopettaja Sofia Smeds kirjoitti elokuun ensimmäisessä julkaisussa esiintymisestä. Puheviestinnässä runsaasti tutkittua esiintymistä Sofia lähestyi näkökulmasta, jossa esiintymisen määritelmiä pohdittiin esimerkiksi näin: ” Minkälaista viestintää voimme ajatella esiintymisenä – vai tarkoittaako se ainoastaan tilanteita, joissa yksi seisoo yleisön edessä ja puhuu heille? Miten kokemus esiintymisestä vaikuttaa tilanteeseen, ihmisen tulkintoihin ja viestintäkäyttäytymiseen? Miksi esiintyjää arvioidaan korostetummin kuin arkikeskustelijaa? Miten esiintyminen toteutuu sosiaalisessa mediassa?”.  Elokuun toisessa julkaisussa verkko-opetuksen ja viestinnän koordinaattori Janne Niinivaara otti kantaa itsensä johtamiseen. Janne kuvasi osuvasti, miten itsensä johtaminen on noussut keskeiseksi työelämätaidoksi ja miten itsensä johtaminen on erityisen tärkeää työelämän vuorovaikutustilanteissa. On helppo allekirjoittaa tekstin toteamus siitä, että ” – - puheviestintä tieteenalana sisältää runsaasti työvälineitä itsensä vuorovaikutukselliseen ohjaamiseen ja tukemiseen”.

Syyskuussa professori Pekka Isotalus julkaisi blogissamme laajasti huomiota sosiaalisessa mediassa saavuttaneen tekstin Puheviestintä kriittisyyden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Teksti oli ajankohtainen kannanotto syksyllä räjähdysmäisesti pinnalle nousseeseen vihapuheilmiöön. Pekka kirjoitti ilmiöstä muun muassa näin: ”Suvaitsevan viestinnän vastakohta on vihapuhe, jota emme voi missään muodossa suvaita. Vihapuheen edistäminen, hyväksyminen tai jopa siitä vaikeneminen eivät ole eettisesti kestävää toimintaa. Nykyiset viestintäosaamisen määritelmät sisältävätkin toteamuksen siitä, että osaamiseen liittyy myös eettisten periaatteiden noudattaminen. Eettisten periaatteiden mukaan viestintä ei saisi vaarantaa viestintäsuhteita tai loukata viestinnän toisia osapuolia.” Tekstissä myös rohkaistiin puheviestinnän asiantuntijoita ottamaan kantaa erilaisiin sisällöllisiin kysymyksiin.

Syyskuun toisessa blogitekstissä tohtorikoulutettava Maija Peltola tarkasteli vuorovaikutuksen ja sen näkyväksi tekemisen merkitystä erilaisten vuorovaikutusta korostavien televisio-ohjelmien kontekstissa. Kirjoitus synnytti kiinnostavaa keskustelua, kun esimerkiksi Yleisradion Nyt tai ei koskaan -ohjelmaa käsikirjoittanut Katri Manninen avasi ohjelmantekemisen taustoja blogin kommenttiosiossa.

Lokakuussa saimme blogiin mukaan kirjoituksen Prologoksen johtokunnan ulkopuolelta, kun puheviestinnän tohtoriopiskelija, nyt jo tohtoroitunut, Eerika Hedman jakoi Coordinated Management of Meaning -konferenssissa syntyneitä oivalluksiansa. Eerika tarkasteli teemoja, joihin esimerkiksi etnisten ryhmien, uskontojen ja maailmanpolitiikan konfliktien keskellä törmätään. Tekstissä pohdiskeltiin kiinnostavasti, miten interpersonaaliseen tai kulttuurienväliseen viestintään perustuvan vuorovaikutuksen lisäksi isojen ja kompleksisten ongelmien ratkomisessa tarvitaan kosmopoliittisen viestinnän muotoja.

Lokakuussa Prologos järjesti Helsingissä Puheviestinnän teemapäivän, jonka aiheena oli puheviestintätiede käytännössä. Tapahtuma keräsi ennätysyleisön, ilmoittautuneita oli yli 120. Onnistuneen tapahtuman antia ja tuntoja blogissamme avasi yliopisto-opettaja Johanna Järvelin-Suomela.  Marraskuussa saimme blogiimme luettavaa jälleen myös johtokunnan ulkopuolelta, kun Imatran kaupungin hyvinvointipalveluiden suunnittelija Elina Antikainen kirjoitti puheviestijän näkökulmasta oman urapolun löytämisestä, oman osaamisen mahdollisuuksista ja puheviestinnän ammattilaisten uranäkymien monipuolisuudesta. Teksti oli suunnattu erityisesti työuransa alussa oleville ja opiskelijoille, mutta myös kokeneemmat puheviestijät saivat siitä raikasta ajattelemisen aihetta. Marraskuun kolmannessa blogitekstissä yliopistonopettaja Lotta Kokkonen otti kantaa käsitteiden neuvottelemiseen ja kuvasi yhteisen ymmärryksen rakentamisen haasteita ja mahdollisuuksia. Lotta muistutti, että heittäytyminen keskusteluun eri tieteenaloilla vuorovaikutusta tutkivien kanssa voi tuottaa oivalluksia ja iloa, mutta myös pettymyksiä, kun yhteistä ymmärrystä ei synnykään.

Vuosi alkoi jo lähestyä loppuaan, kun saimme blogiimme vielä kaksi kirjoitusta. Joulukuun alussa verkko-opetuksen ja viestinnän koordinaattori Janne Niinivaara tarkasteli työelämän vuorovaikutusta erilaisten työyhteisön käytänteiden näkökulmasta. Janne pohti esimerkiksi palavereiden kehittämismahdollisuuksia käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) näkökulmasta ja totesi osuvasti, että ”Työelämän viestintää ei tarvitse aina sovittaa esityslistan tai Power Pointin muotoiseen koloon”. Vuoden viimeisessä Prologoksen blogijulkaisussa yliopistonlehtori Ira Virtanen esitti kiinnostavan kannanoton ajankohtaisesta aiheesta – kokemuksen luonteesta. Kokemuksen ja käsityksen eroa jäsennellen Ira eritteli taitavasti huomionarvoisia näkökulmia esimerkiksi turvapaikan hakemisen kokemuksen ymmärtämiseen.

Prologoksen ensimmäinen blogivuosi oli vilkas ja antoisa. Saimme lukea 16 oivaltavaa ja ajatuksia herättänyttä blogitekstiä erilaisista aiheista ja näkökulmista. Blogimme on kerännyt paljon myönteistä palautetta, ja aiomme jatkaa sen aktiivista ylläpitoa myös tänä vuonna. Blogikirjoitukset ovat levinneet mukavasti sosiaalisen median avulla ja herättäneet keskustelua esimerkiksi Twitterissä. Otamme blogiin mielellämme vastaan erilaisia puheviestinnän teemoja käsitteleviä tekstejä. Jos haluat tarjota blogiin tekstiä, otathan yhteyttä tiedottajaamme (tiedottaja [at] prologos.fi). Prologoksen blogi on hyvä, helppo ja nopea julkaisuväylä ihmisten välisen vuorovaikutuksen kysymysten tarkasteluun – vaikkapa vielä vähän keskeneräistenkin ajatusten julkaisu saattaa olla joskus hyvin antoisaa.

Eveliina Pennanen
Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto
Prologos ry:n johtokunnan jäsen 2014–

Category: Uncategorized
Floating Social Media Icons Powered by Acurax Blog Designing Company