Monthly Archives: October 2020

”Vihreää valoa kuuntelemiselle”

Posted on by 0 comment

Kuunteleminen on ilmiönä tuttu, mutta käsitteenä se esitellään usein tarkemmin määrittelemättä [1]. Aiemmasta poiketen olen tänä syksynä aloittanut puheviestinnän kurssini kuuntelemisen teemoilla; määrittelyllä, vaiheilla ja tavoitteilla. Kuunteleminen on toki aina ollut tärkeä osa opetustani, mutta nyt se on ajallisestikin saanut aiempaa enemmän painoarvoa. Koronalla on ollut vaikutuksensa. Kuuntelemisen (tai sen puuttumisen) ja kuuntelemisesta viestimisen merkitys erityisesti etäyhteyksissä on korostunut. Suurimpana vaikuttimena näen kuitenkin työskentelyni usean vuoden ajan osana mielenterveysjärjestöjen verkostoa.

Lauantaina 10.10. vietettiin vuosittaista Maailman mielenterveyspäivää. Päivän vieton käynnisti Mielenterveyden maailmanliitto (World Federation for Mental Health) jo vuonna 1992. Suomessa MIELI Suomen Mielenterveys ry vastaa kampanjoinnista ja pitää yllä keskustelua mielen hyvinvoinnista. On ilahduttavaa, että tänä vuonna Maailman mielenterveyspäivän kampanja ”Vihreää valoa kuuntelemiselle” on keskittynyt kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemisen tärkeyteen. Viestinnän ja vuorovaikutuksen ammattilaisille ja asiantuntijoille kuuntelemisen tärkeys ja merkitys on selvää. Kuulluksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista, ja sen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin on kiistaton.

Otin vastaan mieluisan haasteen liittyen Maailman mielenterveyspäivän kampanjointiin täällä Rovaniemellä. Paikalliset aktiiviset järjestöt olivat järjestämässä pop up -tapahtumaa kauppakeskuksen tyhjään liiketilaan. Yhtenä ohjelmanumerona oli kuuntelemisen pikakoulutus, joka oli tarkoitettu järjestöjen vapaaehtoisten lisäksi tavallisille kauppakeskuskävijöille. Ajatuksena oli kouluttaa niin sanottuja resurssikuuntelijoita: kuuntelijoita, jotka tapahtuman ajan olisivat valmiina tuottamaan kuulluksi tulemisen tunteen kenelle tahansa tapahtumaan osallistuvalle tai ohikulkijalle. Iso tavoite, mutta lupauduin suunnittelemaan ja toteuttamaan tätä osiota.

ProBlogissakin on usein todettu, ettei vuorovaikutusosaaminen oikein taivu yksinkertaisiksi vinkkilistoiksi. Kuuntelun pikakoulutusta varten uskaltauduin kuitenkin jäsentämään omat kuunteluohjeeni seitsemän kohdan listaksi. 

Tapahtumaan räätälöimäni ohjeet kuunteluun jäsentyivät seuraavasti

  • Kuuntele itseäsi. ”Mitä tarvitsen tässä hetkessä, jotta itselläni on hyvä olla?”
    (Huolehdi omasta vireystilastasi ja tarpeistasi, kuten jano, nälkä, vessahätä… Keskittyminen on hankalaa, ellei tunne omaa oloaan mukavaksi.)

  • Keskity. ”Valitsen kuunnella sinua.”
    (Siirrä tietoisesti ”syrjään” muut ärsykkeet.)

  • Anna aikaa. Älä keskeytä. ”Minulla on aikaa. Olen tässä sinua varten.”
    (Hyväksy myös hiljaiset hetket.)

  • Osoita kiinnostusta. Osoita hyväksyntää. ”Olen kiinnostunut siitä, mitä kerrot minulle. Olet turvassa minun kanssani.”
    (Puhumme vapaasti silloin, kun koemme, että sanottavamme hyväksytään, emmekä pelkää toisen reaktioita. Kiinnitä huomiota myös sanattomaan viestintääsi. Pidä asentosi avoimena ja jalat maassa. Tunnista tapasi reagoida ilmeillä. Esimerkiksi silmien pyörittely voi olla voimakas kielteinen viesti. Keho voi ilmentää huolta, välinpitämättömyyttä, kiinnostusta tai kiinnostuksen puutetta riippumatta siitä, mitä suumme sanoo.)

  • Älä arvostele. Älä oleta. ”Tiedostan, että omat kokemukseni, asenteeni, ennakkoluuloni ja tietoni vaikuttavat kuuntelemiseeni, ja siihen minkälaisen merkityksen kuulemalleni annan.”
    (Ensivaikutelman muodostuminen toisesta on väistämätöntä, mutta taitava kuulija osaa muodostaa kuvaa uudestaan ja uudestaan kuulemansa ja havainnoimansa perusteella.)

  • Osoita, että olet kuunnellut. ”Kiitos, että kerroit.”
    (Viesti sanallisesti ja sanattomasti, että kuulet ja kuuntelet. Kysy, tarkenna tai toista tarvittaessa. Nyökkäile ja hymyile kun se tuntuu luontevalta. Sinulla ei tarvitse olla valmiita vastauksia, ohjeita tai neuvoja. ”Kiitos, että kerroit” riittää mainiosti.)

  • Ole luottamuksen arvoinen. ”Kertomasi jää meidän välillemme.”


Tapahtuman luonteen ja tarkoituksen vuoksi voisin nimetä yllä kuvatun kuuntelemisen ”empaattisaktiiviseksi”. Taustalla on Rogersin [2] jo vuonna 1957 terapeuttiseen keskusteluun kehittämä aktiivisen kuuntelun malli. Tavoitteena on empaattisuus, toisen asemaan asettuminen, auttaminen. Empaattisaktiivisessa kuuntelussa korostuvat turvallisuus ja hyväksyntä. Kuuntelun tilanteessa on tärkeä pyrkiä viestimään hyväksyntää niin verbaalisesti kuin nonverbaalisestikin. Ajoittain on tärkeää puhua kuultua viestiä ääneen ja palauttaa viesti näin takaisin lähettäjälleen tarkistettavaksi. Kuuntelija antaa kertojalle mahdollisuuden tarkentaa ja laajentaa viestiään ja samalla tarkistaa, ymmärsikö kuulemansa oikein.

Kuunneltavan roolista käsin on tärkeää huomioida, ettemme voi olettaa kenenkään ymmärtävän kertomaamme täysin niin kuin olemme sen itse ajatelleet ja kokeneet. Halusin tuoda tämän esiin myönteisessä valossa: kuinka arvokasta on saada kuulla toisten antamia merkityksiä omille kokemuksille. Kuunteleminen mahdollistaa sen, että ihminen ymmärtää myös itseään paremmin. Kun tulee kuulluksi, alkaa tunnistaa itsen monia puolia ja nähdä mahdollisuuden muutokseen. Ohjeet ja neuvot jäävät usein tarpeettomiksi, tärkeintä on saada ilmaista itseään jollekulle. Tällöin seurauksena on parhaassa tapauksessa helpottunut mieli.

Kiihtyvän koronatilanteen vuoksi Mielenterveyden päivän tapahtuma siirrettiin tulevaisuuteen. Blogitekstini tarkoitus on tuoda esiin yksi esimerkki mahdollisuudesta jakaa puheviestinnän asiantuntijuutta vähän erilaisessa kontekstissa. Tarkoituksenani ei ollut ideoida tutkimusta tai muotoilla tutkimuskysymyksiä. En kuitenkaan voi olla pohtimatta sitä, minkälaisia huomioita tapahtumassa kuulluksi tulleet olisivat tehneet kuuntelemisesta ja resurssikuuntelijasta. Olisiko näitä huomioita ollut mahdollista palauttaa käytyyn pikakoulutukseen ja siinä esiin nostettuihin seikkoihin?  Hätkähdyttävää on, että aktiivisen kuuntelun hyötyjä on dokumentoitu laajasti ammattiauttajien ja ammattiauttamisen yhteydessä, kun taas informaaleissa suhteissa aktiivisen kuuntelun vaikutuksia on tutkittu vähemmän [3].

Ketä sinä kuuntelet tänään? Entä ketä voisit auttaa kuuntelemaan muita?

Kuvan esikatselu

Elina Kreus
Puheviestinnän yliopisto-opettaja, Lapin yliopisto
Seksuaaliterapeutti

Lähteet

  1. Välikoski, T.-R. 2015. Kuuntelemisen taito. Viestijät.fi-blogi 15.6.2015. https://viestijat.fi/kuuntelemisen-taito/#756cfc31. Viitattu 11.10.2020.
  2. Rogers, C. R. & Farson, R. E. 2015. Active listening. Mansfield Centre, CT: Martino Publishing.
  3. Bodie, G. D., Vickery, A. J., Cannava, K., & Jones, S. M. 2015. The role of “active listening” in informal helping conversations: Impact on perceptions of listener helpfulness, sensitivity, and supportiveness and discloser emotional improvement. Western Journal of Communication, 79, 151-173.

Prologos ry:n #nostaväikkäripäivässä-kampanja tekee viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta tunnetummaksi

Posted on by 1 comment

Viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus ympäröivät meitä, ja meillä kaikilla on niistä omakohtaisia kokemuksia sekä erilaisia esimerkiksi kasvatuksen ja median synnyttämiä käsityksiä. Viestintä ja vuorovaikutus ovat suosittuja keskustelunaiheita monissa työ- ja yksityiselämän yhteyksissä. Viestintä ja vuorovaikutus herättävät mielipiteitä ja nostavat tunteita pintaan, niistä kysytään, kerrotaan, kuullaan ja luullaan monenlaista ja ne ovat inspiroineet lukemattomia taiteilijoita ja tarinankertojia tulkitsemaan maailmaa ympärillämme, välillämme ja sisällämme.

Viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat myös suosittuja tieteellisen tarkastelun kohteita. (Puhe)viestinnän tutkimisella ja opettamisella on suomalaisissa yliopistoissa pitkät ja kunniakkaat perinteet: ensimmäinen puheviestinnän professuuri perustettiin vuonna 1984 Jyväskylän yliopistoon ja toinen vuonna 2005 Tampereen yliopistoon. Ensimmäinen puheviestinnän pro gradu -tutkielma, Tarja Valkosen ”Sairaalahenkilöstön viestintäasenteiden ja puhumistottumuksien tutkiminen: viestintäarkuuden arviointia”, valmistui vuonna 1984, ja ensimmäinen puheviestinnän väitöskirja, Aino Sallisen ”Finnish communication reticence: perceptions and self-reported behavior”, julkaistiin vuonna 1986. Sittemmin suomalaisista yliopistoista on valmistunut 37 ihmisten välistä vuorovaikutusta tarkastelevaa väitöskirjaa entisestä puheviestintä- ja nykyisestä viestintä-oppiaineesta: 29 Jyväskylän yliopistosta ja 8 Tampereen yliopistosta.

Oppiaineemme ja tieteenalamme kiinnostuksen kohteet sekä tavat tarkastella viestintää ja ihmisten välistä vuorovaikutusta ovat vuosien saatossa osin muuttuneet. Niin on muuttunut myös maailma yliopistojen ulkopuolella. Jatkuvan muutospuheen keskellä on vaarana unohtaa, että kaikki ei kuitenkaan koko ajan muutu tai nopeasti vanhene. Tieteenalallamme on tehty runsaasti arvokasta tutkimusta, jonka tulokset, johtopäätökset ja teoreettinen kontribuutio hyödyttävät edelleen niin toisia tutkijoita kuin muita tutkitun tiedon ystäviä, hyödyntäjiä ja soveltajia. Samaan aikaan kun uutta tutkimusta tehdään ja tarvitaan, myös aiemmat tutkimukset avartavat ajatuksia, tarjoavat oivalluksia ja ovat usein suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi opetustyössä, työelämän kehittämisessä tai vaikkapa hyvinvoinnin edistämisessä.

Tämä sai meidät Prologos ry:n johtokunnassa pohtimaan, miten voisimme nostaa tieteenalallamme jo tehtyjä tutkimuksia ja edelleen ajankohtaisia tutkimustuloksia uudelleen valokeilaan. Syntyi ajatus #nostaväikkäripäivässä-kampanjasta. Uskomme vahvasti, että tutkittu tieto luo parhaan pohjan viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiselle, ja haluamme konkreettisesti edistää tieteenalallamme aikojen saatossa tehdyn tutkimuksen näkyvyyttä, tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi toivomme, että kampanjamme innostaa osaltaan ihmisiä viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä laajemminkin maailman tieteellisen tarkastelun pariin.

Käytännössä #nostaväikkäripäivässä-kampanjamme etenee niin, että nostamme ma 19.10.2020 alkaen tulevien viikkojen aikana Twitter-tilillämme (@Prologos_ry) esille Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston entisestä puheviestintä- ja nykyisestä viestintä-oppiaineesta valmistuneiden väitöskirjojen keskeisimpiä tuloksia: aloitamme vanhimmasta ja päätämme kampanjamme uusimpaan väitöskirjaan. Tviitit ovat Prologos ry:n johtokunnan yhdessä kirjoittamia, ja myös tämä bloggaus on yhdeksän ihmisen yhteistyön tulosta.

Tiedostamme, että kontribuutiomme viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksen tunnetummaksi tekemiseksi on valitettavan rajallinen, ja runsaasti ansiokkaita viestinnän väitöskirjoja jää kampanjamme ulkopuolelle. Viestintä ja vuorovaikutus ovat monitieteisiä tutkimuskohteita, ja myös moni eri tieteenaloilla tehty väitöskirja ansaitsisi tulla kampanjamme yhteydessä mainituksi ja julkisuudessa uudelleen esille.

Koska meidän oli yhdistyksenä kuitenkin välttämätöntä tehdä kampanjassamme jonkinlainen rajaus, toivomme teiltä kaikilta tämän bloggauksen lukijoilta ja kampanjan seuraajilta apua. Toivomme, että liitytte joukkoomme ja kerrotte verkostoissanne kanssamme – niin uusista kuin vanhoista – väitöskirjoista tai muista tieteellisistä tutkimuksista. Vanha väitöskirja on vain harvoin kokonaan vanhentunut, ja uskomme, että huolella tehdyt väitöskirjat ansaitsevat tulla löydetyiksi ja luetuiksi vielä vuosienkin päästä.

Tule siis mukaan kampanjaamme, tee jo tehtyjä tutkimuksia kanssamme tunnetummaksi ja #nostaväikkäripäivässä!

Kirjoittajat 

Anne Laajalahti, FT
koulutus- ja kehittämisjohtaja, Infor
viestintätieteiden dosentti, Vaasan yliopisto
Prologos ry:n puheenjohtaja

Marja Eklund
yliopisto-opettaja, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto
Prologos ry:n viestintävastaava

Tessa Horila, FT
yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto
ProBlogin toimitussihteeri

Eeva Kaarne
yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Anna-Leena Macey
tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto

Janne Niinivaara
asiantuntija, Helsingin yliopisto
Prologos ry:n sihteeri

Mitra Raappana, FT
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
Prologos ry:n varapuheenjohtaja

Sari Rajamäki
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto   

Esteri Savolainen
yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto
Prologos ry:n rahastonhoitaja

Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivät – vuorovaikutusta parhaimmillaan

Posted on by 1 comment
Vvteon jakotilaisuus

Prologos ry järjesti perinteiset Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivät 18.-19.9.2020, vaan ei niin perinteisellä tavalla; Covid19-pandemian jyllätessä konferenssi toteutettiin kokonaan virtuaalisesti. Yhdessä Helsingin yliopiston kielikeskuksen kanssa järjestetty tapahtuma onnistui yli odotusten sadan vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijan kokoontuessa yhteen kahden keynote-puheenvuoron, 11 työryhmän ja virtuaalisen illanvieton pariin kahden päivän ajaksi.

Teknologiavälitteisyys ei ollut ainoa uusi asia konferenssissa: myös keynote-puheenvuorokäytäntöä uudistettiin siten, että molemmat puhujat suunnittelivat ja tallensivat puheenvuorot etukäteen ja ne olivat konferenssiosallistujien katsottavissa konferenssialustalla. Näin itse päivien aikaan yhteinen aika käytettiinkin puhujien ja osallistujien väliseen yhteiseen keskusteluun – miten mainiosti tuo konsepti toimikaan! Perjantaina keskustelu kävi kiivaana FT, tenure track –professori Leena Mikkolan (Tampereen yliopisto) keynote-puheenvuoron ”Tasoja, alueita ja kehyksiä – viestintäteoreettisen kehittämisen tarkastelua” tiimoilta.  Vuorovaikutuksen tutkijoiden, kouluttajien ja kehittäjien analyyttinen pohdinta puheenvuoron pohjalta osoitti kiinnostusta ja osaamista toiminnan kehittämisen systemaattisella ja teoreettisesti perustellulla, tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toinen keynote-puheenvuoro ”Sosiaalinen identiteetti ja vuorovaikutus”, jonka piti VTT, dosentti Janne Matikainen (Helsingin yliopisto), johdatteli konferenssiyleisön keskustelemaan muun muassa sosiaalisen identiteetin rooliin teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa mediassa.

Molemmat puheenvuorot keskusteluineen osoittivat, miten yleisön kanssa käytävä vuoropuhelu voi viedä puheenvuorojen sisältöjä vielä uudelle tasolle. Uskallan arvella, että puheenvuorojen pitäjätkin nauttivat tällaisesta toteutustavasta, jossa oman puheenvuoron valmistelun lisäksi jäi kunnolla aikaa myös käydä keskustelua puheenvuoronsa sisällöistä ja merkityksistä.

Oli oivallista huomata, miten vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijat ympäri Suomen todella vahvistivat sen, minkä viime aikaiset tutkimuksetkin ovat osoittaneet: ihmiset ja ihmisten välinen vuorovaikutus on meidän itsemme hallittavissa, eikä viestintäteknologian tarvitse antaa määritellä vuorovaikutusta tai sen laatua. Toki konferenssi kokonaan virtuaalisesti järjestettynä on tyystin erilainen kokemus kuin kasvokkain järjestettävä: sattumanvaraisille kohtaamisille, keskusteluille ja epämuodollisuuksille ei virtuaalisen ohjelman puitteissa ole samanlaista sijaa kuin vaikkapa konferenssihotellin käytävillä. Siitä huolimatta työryhmät, alustuspuheenvuorot ja yhteinen illanvietto mahdollistavat jopa ensiluokkaisia keskusteluja viestinnän ja vuorovaikutuksen ilmiöistä sekä yhteyksien ja verkostojen solmimista ja vahvistamista. Oli ilo kuulla osallistujilta palautetta onnistuneesta konferenssista!

Virtuaalinen toteutus mahdollisti konferenssiin osallistumisen joka puolelta Suomea, mikä näkyi esimerkiksi yhteisten tilaisuuksien tavallista suuremmissa osallistujamäärissä. Koskaan aiemmin viimeisen konferenssipäivän ja koko tapahtuman juhlallisesti päättävä Vuoden vuorovaikutusteko –kunniamaininnan julkistamistilaisuudessa ei ole ollut niin suurta väkijoukkoa kuin tänä vuonna. Muutoinkin tilaisuus oli kyllä ikimuistoinen – Valtioneuvoston viestintäosaston Lasten koronainfon palkitsemistilaisuus oli täynnä tunnetta – liikutusta ja iloa – niin kunniamaininnan saajien, myöntäjien kuin yleisönkin osalta. Eli kuin kruununa teknologiavälitteisesti toteutetun konferenssin päätökseksi todistimme, miten välitöntä, tunteellista, spontaania ja humaania vuorovaikutus myös viestintäteknologian välityksellä voi olla.

Kiitos kaikille osallistujille – te teitte päivistä onnistuneet!

Mitra Raappana
FT, yliopistonopettaja (JYU)
Prologos ry:n varapuheenjohtaja

Vvteon jakotilaisuus
Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan jako oli iloinen ja merkityksellinen päätös konferenssille

Category: 2019
Floating Social Media Icons by Acurax Wordpress Designers