Arkisto

Posted on by 0 comment

Teemapäivä 2017

 Puheviestinnän teemapäivä järjestettiin 13.10.2017 Tieteiden talolla Helsingissä

Työryhmäkuvaukset

Opetus ja koulutus

Puheenjohtajat:

FM, puheviestinnän yliopisto-opettaja Johanna Järvelin-Suomela (Tampereen yliopiston kielikeskus)

FT, yliopistonopettaja Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopiston kielikeskus)

Työryhmässä on kolme alustusta jotka tarkastelevat opetusviestintää kasvokkais- ja verkkoviestinnän näkökulmista. Alustuksissa herätellään keskustelua mm. siitä onko teknologiavälitteinen viestintä pedagogisessa kontekstissa väline, kohde vai molempia. Verkkokursseja vetäessään opettajan olisi hyvä osata perustella pedagogisia ratkaisuja myös vuorovaikutuksen ja opiskelijan vuorovaikutusosaamisen kehittymisen näkökulmasta. Kuulemme myös esimerkin kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymisestä käytännön opetus- ja koulutustyössä. Lisäksi kuulemme Laapu-raportin tavoitteiden päivittämistarpeesta ja verkkoviestinnän huomioimisesta niissä. Alustuksessa kysytään, miten verkkoviestinnän näkökulmaa olisi tarpeen käsitellä osaamistavoitteiden yhteydessä ja miltä puheviestinnän osaamistavoitteet näyttäisivät LAAPU 2.0:ssä.

Viestinnän ilmiöt ja pedagogisia ratkaisuja niiden vahvistamiseksi verkkokurssilla

(Susan Gamache, englannin yliopisto-opettaja ja Piia Jokiranta, puheviestinnän yliopisto-opettaja; Tampereen yliopiston kielikeskus)

Opettajana ja kouluttajana kehitelty hyvä käytänne kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymisestä

(Pirjo Valokorpi, yliopettaja, HAMK)

LAAPU 2.0

(Riikka Järvelä, puheviestinnän tuntiopettaja, Helsingin yliopisto, puheviestinnän yliopisto-opettajat Anna Kuitunen, Piia Jokiranta ja Johanna Järvelin-Suomela, Tampereen yliopiston kielikeskus)

Interpersonaalinen vuorovaikutus

Puheenjohtajat:

FM, väitöskirjatutkija Maija Peltola (Tampereen yliopisto)

FM, väitöskirjatutkija Minna Törrönen (Tampereen yliopisto)

Työryhmässä tarkastellaan interpersonaalista vuorovaikutusta kasvokkais- ja teknologiavälitteisen viestinnän konteksteissa ammatillisessa viestinnässä ja vuorovaikutussuhteissa. Työryhmässä kuullaan kolme alustusta, joissa käsitellään esimerkkien avulla toimivaa ja toimimatonta ammatillista vuorovaikutusta verkossa ja kasvokkain sekä teknologian asemaa sen mahdollistajana.  Jokaisen alustuksen jälkeen on varattu aikaa keskustelulle. Tavoitteena on yhdessä pohtia, millaisia tekijöitä kasvokkais- ja teknologiavälitteisessä viestinnässä tulisi ottaa huomioon toimittaessa eri ammatillisissa konteksteissa.

Aiheet ja alustajat

Millainen viestintä auttaa asiakasta itsemurhauhkaan ja toisen kuolemaan liittyvässä surussa online-keskusteluavussa

(Minna Törrönen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto)

Teknologia – esimiehen ja alaisen välisen viestinnän esteenä vai tukena?

(Liisa Kääntä, yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto)

Tyypin 2 diabetesta sairastavien merkitykselliset vuorovaikutuskokemukset

(Maija Peltola, tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto)

Esiintyminen ja julkisuus

Puheenjohtaja:

FT, puheviestinnän professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto)

Työryhmässä pohditaan esimerkiksi seuraavia teemoja:

Teknologian kehitys on muuttanut esiintymistä monella tavalla. On tullut monenlaisia uusia mahdollisuuksia ja kanavia esiintyä ja puhua. Pätevätkö retoriikan ja puhetaidon opit edelleen vai tarvitaanko uudenlaista lähestymistä esiintymiseen? Onko henkilökohtaisen brändin rakentamisella jotakin tekemistä esiintymisen kanssa? Sosiaalinen media on muuttanut myös keskinäistä vuorovaikutuksemme enemmän tai vähemmän julkiseksi. Missä määrin se muistuttaa kasvokkaisvuorovaikutusta? Kaipaako julkinen keskustelu puheviestijöiden panostusta?

Työryhmässä keskustellaan seuraavien alustuksen pohjalta:

Brändäys on kirosana, autenttisuus ihanne: toimittajien käsityksiä vaikutelman hallinnasta sosiaalisessa mediassa

(Marika Paaso)

Live-tviittaaminen kansalaiskeskustelun areenana: Tapaus eduskuntavaalit 2015

(Laura Paatelainen)

Kokemuksia podcastien ja webinaarien vetämisestä

(Essi Isomäki)

Ryhmäviestintä

Puheenjohtajat:

FM, väitöskirjatutkija Tessa Horila (Jyväskylän yliopisto)

FM, väitöskirjatutkija Mitra Raappana (Jyväskylän yliopisto)

Työryhmän toteutus:

Työryhmässä keskustellaan kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymisestä työelämän tiimeissä ja ryhmissä. Alustusten sijaan työryhmä toteutetaan oppimiskahvilana. Kyseessä on yhteisen ideoinnin, kriittisen keskustelun ja oppimisen menetelmä. (Katso lisää täällä.) Tartumme ryhmiin ja tiimeihin liittyviin keskeisiin kysymyksiin pienryhmissä keskustellen ja yhteisesti keskustelua purkaen. Tarkoituksena on hyödyntää kaikkien osallistujien tieto- ja kokemuspohjaa aiheesta.

Keskusteluaiheissa syvennytään siihen, mitä erilaiset vuorovaikutusmahdollisuudet ja niiden limittyminen tarkoittavat esimerkiksi ryhmien ja tiimien johtamisen, tehtävien suorittamisen, rajojen tai osaamisen kannalta. Työryhmän jäsenet voivat myös nostaa keskusteluun sellaisia aiheita tai teemoja, jotka kokevat merkityksellisiksi.

Oppimiskahvilassa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä

- mitkä ovat ryhmän rajat? keitä ryhmään kuuluu? tuleeko/voiko kaikista tiimin jäsenistä olla tietoinen? millaiset uudenlaiset ryhmittymät ovat mahdollisia?

- mitä arvoa tai merkitystä ryhmätyöskentelyllä on organisaatiolle? työntekijälle?

- miten työryhmätyöskentelyyn sitoudutaan tai sitoutetaan? miten monin eri tavoin viestiviä ryhmiä johdetaan?

- miten erilaiset ryhmät limittyvät toisiinsa? millaiset päällekkäiset roolit ja tiimijäsenyydet ovat mahdollisia?

- millainen vuorovaikutusosaaminen on keskeistä tällaisissa nykyajan tiimeissä?

- miten työ- ja vapaa-aika sekoittuvat ryhmissä? missä ryhmä tai tiimi sijaitsee? milloin ryhmä on olemassa?

Tervetuloa!

*****

Puheviestinnän teemapäivä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päivittää osaamista ja verkostoitua. Teemapäivä aloitetaan paneelikeskustelulla kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymisen aiheesta. Keskustelu jatkuu aihepiireittäin neljässä työryhmässä (opetus ja koulutus; interpersonaalinen viestintä; esiintyminen ja julkisuus; ryhmäviestintä), joissa on alustuspuheenvuoroja, työpajamaista työskentelyä ja yhteistä pohdiskelua. Päivän päättää Vuoden vuorovaikutusteko 2017 -kunniamaininnan saajan julkistaminen.

Ohjelma ja aikataulu

11.00–12.00 Paneelikeskustelu: Kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittyminen

Paneelin puheenjohtajana toimii Prologos ry:n varapuheenjohtaja, FT, puheviestinnän yliopisto-opettaja Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopiston kielikeskus).

Panelistit:

VTT, sosiaalispykologi, Vilma Lehtinen, Skhole, yhteisöluotsi

FT, Marko Siitonen, Jyväskylän yliopisto, Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen varajohtaja, yliopistonlehtori

HuK, Olli Vainio, Voimisto, toimitusjohtaja

FM, Oili Valkila, Will & Way, viestintäkouluttaja

12.00–12.45 Työryhmät kokoontuvat

12.45–13.45 Prologos ry:n tarjoama lounas

13.45–14.30 Työryhmät kokoontuvat

14.30–15.15 Teemapäivän koonti

15.15–15.45 Vuoden vuorovaikutusteko 2017 -palkinnon julkistaminen

Tervetuloa!

*****

KUTSU: Ehdota puheenvuoroa Puheviestinnän teemapäivään 31.8.2017 mennessä

Kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittyminen – tutkimusta ja käytäntöä

Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry järjestää jälleen Puheviestinnän teemapäivän Helsingissä Tieteiden talolla perjantaina 13.10.2017 klo 11.00–15.45.

Teemapäivässä keskitytään tällä kertaa kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymiseen. Osa työväestöstä työskentelee verkkoviestinnän avulla päivittäin ja se on heille ohittamaton osa tätä aikaa ja työelämää. Kaikkia teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen yleistyminen ei kuitenkaan kosketa samalla tavalla, ja erilaiset verkkoviestinnän ilmiöt ja käytännöt vaativat totuttelua ja opettelua. Suuri osa asettuu edellä kuvattujen kokemusten väliin: kasvokkais- ja verkkoviestintä limittyvät heidän työssään eri tavoin. Näitä limittymisen muotoja, syitä, mahdollisuuksia ja myös kokemuksia pyritään tarkastelemaan teemapäivälle tyypillisesti tutkimuksen ja käytännön näkökulmista niin paneelikeskustelussa kuin työryhmissä. Päivän päätteeksi jaetaan myös Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininta.

Työryhmiin voi jo ilmoittautua puheenvuoron pitäjäksi: haemmekin nyt keskusteluun alustavia, tiiviitä puheenvuoroja (pohdintoja, kommentteja, kysymyksiä, ongelmia tai haasteita, ratkaisuja tai vinkkejä), jotka voivat pohjautua tutkimukseen tai käytännön kokemukseen ja havaintoihin. Puheenvuorojen kesto on 5–10 minuuttia.

Lähetä korkeintaan 200 sanan alustusehdotuksesi työryhmän puheenjohtajalle sähköpostitse 31.8.2017mennessä. Kuvaa ehdotuksessasi puheenvuorosi tavoite ja tiivistetty sisältö.  Liitä ehdotukseesi myös yhteystietosi (nimi, ammattinimike, sähköpostiosoite ja taustaorganisaatio). Puheenvuorojen hyväksymisistä ilmoitetaan ehdotusten tekijöille sähköpostitse syyskuussa.

Työryhmäkuvaukset ja puheenjohtajat


Opetus ja koulutus (johanna.jarvelin-suomela@uta.fi)

Puheenjohtajat:

FM, puheviestinnän yliopisto-opettaja Johanna Järvelin-Suomela (Tampereen yliopiston kielikeskus)

FT, yliopistonopettaja Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopiston kielikeskus)

Haemme opetuksen ja koulutuksen työryhmään erilaisia lyhyitä alustuksia, joiden tavoitteena on toimia keskustelun herättäjinä. Työryhmässä on tarkoituksena tarkastella kasvokkais- ja verkkoviestintää opettamisen ja kouluttamisen näkökulmista. Alustus on noin 10 minuutin puheenvuoro, jonka aiheena voi olla esimerkiksi:

- Onko verkkoviestintä väline vai opetuksen kohde?

- Voiko kasvokkaisviestintää opettaa verkossa?

- Puheviestinnän opettajana ja kouluttajana kehittelemäsi hyvät käytännöt kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymisestä.

- Kasvokkaisviestinnän ja teknologiavälitteisen viestinnän käytännön onnistumiset tai haasteet puheviestinnän opetuksessa ja koulutuksessa.”

Interpersonaalinen vuorovaikutus (maija.peltola@uta.fi)

Puheenjohtajat:

FM, väitöskirjatutkija Maija Peltola (Tampereen yliopisto)

FM, väitöskirjatutkija Minna Törrönen (Tampereen yliopisto)

Kasvokkais- ja verkkoviestintä limittyvät toisiinsa myös nykypäivän läheisissä ja ammatillisissa vuorovaikutussuhteissa. Yhä useampi löytää itselleen elämänkumppanin, ystävän tai vertaisen teknologiaa hyödyntäen, ja perheenjäsenet pysyvät perillä toistensa kuulumisista esimerkiksi keskinäisen Whatsapp-ryhmän avulla. Opettajat voivat viestiä sekä opiskelijoille että vanhemmille verkkopalvelun kautta, ja lääkäriltä tai muulta asiantuntijalta voi kysyä halutessaan neuvoa chatissa, skypessä tai sähköpostitse. Vaikka kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittyminen parhaimmillaan helpottaa vuorovaikutussuhteiden luomista ja ylläpitämistä, prosessiin liittyy myös monenlaisia haasteita. On herännyt kysymyksiä siitä:

- muuttaako verkkoviestinnän yleistyminen jollakin tavoin vuorovaikutussuhteisiin liittyviä viestinnän normeja (esim., kuinka suoraan asioista voi puhua, mitä itsestä on sopivaa kertoa ja kenelle, millaisiin havaintoihin perustuen luottamusta toiseen ihmiseen tulisi rakentaa?)

-miten verkko- ja kasvokkaisviestintää olisi käytännössä järkevää hyödyntää rinnakkain läheisissä ja ammatillisissa vuorovaikutussuhteissa,

-miten verkkopalvelujen rakentamisessa tulisi ottaa huomioon kasvokkaisviestinnän mahdollistamat ulottuvuudet, kuten nonverbaalinen viestintä, sekä

-miten kasvokkaisviestintää suosiva väestö saadaan käyttämään heitä hyödyttäviä verkkopalveluita.

Muun muassa näihin sekä muihin mahdollisiin näkökulmiin liittyviä puheenvuoroja otamme mielellämme vastaan tähän työryhmään.

Esiintyminen ja julkisuus (pekka.isotalus@uta.fi)

Puheenjohtaja:

FT, puheviestinnän professori Pekka Isotalus (Tampereen yliopisto)

Työryhmässä pohditaan esimerkiksi seuraavia teemoja:

Teknologian kehitys on muuttanut esiintymistä monella tavalla. On tullut monenlaisia uusia mahdollisuuksia ja kanavia esiintyä ja puhua. Pätevätkö retoriikan ja puhetaidon opit edelleen vai tarvitaanko uudenlaista lähestymistä esiintymiseen? Onko henkilökohtaisen brändin rakentamisella jotakin tekemistä esiintymisen kanssa? Sosiaalinen media on muuttanut myös keskinäistä vuorovaikutuksemme enemmän tai vähemmän julkiseksi. Missä määrin se muistuttaa kasvokkaisvuorovaikutusta? Kaipaako julkinen keskustelu puheviestijöiden panostusta?

Ryhmäviestintä (tessa.horila@jyu.fi)

Puheenjohtajat:

FM, väitöskirjatutkija Tessa Horila (Jyväskylän yliopisto)

FM, väitöskirjatutkija Mitra Raappana (Jyväskylän yliopisto)

Tässä työryhmässä tarkastellaan ryhmien ja tiimien vuorovaikutusilmiöitä kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittymisen kontekstina. Esimerkiksi suuri osa työelämän ryhmistä on vuorovaikutuksessa sekä kasvokkain että teknologiavälitteisesti. Työryhmään toivotaan puheenvuoroja, joissa pohditaan limittymisen mahdollisuuksia ja haasteita erilaisissa ryhmissä. Puheenvuorot voivat kohdistua esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin

- missä ryhmä tai tiimi sijaitsee? milloin ryhmä on olemassa? miten työ- ja vapaa-aika sekoittuvat ryhmissä?

- mitkä ovat ryhmän rajat? keitä ryhmään kuuluu? tuleeko/voiko kaikista tiimin jäsenistä olla tietoinen? millaiset uudenlaiset ryhmittymät ovat mahdollisia?

- mikä arvo ryhmätyöskentelyllä on organisaatiolle? työntekijälle?

- miten työryhmätyöskentelyyn sitoudutaan tai sitoutetaan?

- miten erilaiset ryhmät limittyvät toisiinsa? millaiset päällekkäiset roolit ja tiimijäsenyydet ovat mahdollisia?

- millainen vuorovaikutusosaaminen on keskeistä tällaisissa nykyajan tiimeissä?

Ilmoittautuminen Puheviestinnän teemapäivään avataan syyskuun alussa 2017.

 

Ohjelma ja aikataulu (tarkentuu syyskuussa 2017)

11.00–12.00 Paneelikeskustelu: Kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittyminen

Paneelin puheenjohtajana toimii Prologos ry:n varapuheenjohtaja, FT, puheviestinnän yliopisto-opettaja Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopiston kielikeskus).

12.00–12.45 Työryhmät kokoontuvat

12.45–13.45 Prologos ry:n tarjoama lounas

13.45–14.30 Työryhmät kokoontuvat

14.30–15.15 Teemapäivän koonti

15.15–15.45 Vuoden vuorovaikutusteko 2017 -palkinnon julkistaminen

Työryhmien sisällöistä ja puheenvuoroista tiedotetaan tarkemmin syyskuussa 2017.

Puheviestinnän teemapäivä tarjoaa erinomaisen osaamisen päivityksen ja verkostoitumisen mahdollisuuden. Ilmoittautuminen teemapäivään käynnistyy syyskuussa 2017. Prologos ry:n jäsenille teemapäivään osallistuminen on maksutonta.

PUHEVIESTINNÄN  PÄIVÄT 2014

Puheviestinnän päivät 2014 pidettiin 5.–6.9.2014 Jyväskylässä. Päivillä juhlistettiin puheviestinnän tieteellisen yhdistyksen Prologos ry:n 25-vuotista taivalta. Puheviestinnän päivien verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://puheviestinnanpaivat2014.wordpress.com/.

PUHEVIESTINNÄN TEEMAPÄIVÄ 2010 – Vuorovaikutus ryhmässä
12.11.2010, Helsingin yliopisto

Marraskuisen puheviestinnän teemapäivän aiheena oli Vuorovaikutus ryhmässä. Erilaisissa ryhmissä tapahtuva vuorovaikutus on yksi puheviestinnän perinteisistä tutkimus- ja sovellusalueista. Ryhmätyöskentely on oleellinen toimintamalli niin kouluissa, yrityksissä kuin muuallakin työelämässä. Teemapäivässä pohdittiin aihetta monipuolisesti puheviestinnän tutkimuksen, opetuksen ja käytännön sovellusten näkökulmista. Kuinka ryhmän vuorovaikutusta analysoidaan puheviestinnän tutkimuksessa? Miltä ryhmässä toimiminen ja vuorovaikutussuhteet näyttävät lapsen näkökulmasta? Miten vuorovaikutusta ja ryhmäilmiöitä voidaan lähestyä opetuksen ja oppimisen konteksteissa? Miltä näyttää tutkimuksen, opetuksen ja käytännön välinen suhde? Entä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia ryhmien muuttuvat toimintaympäristöt tuovat mukanaan? Teemapäivä oli jäsenille ilmainen, ja ei-jäsenet maksoivat 50 euron osallistumismaksun. Teemapäivän yhteydessä järjestettiin yhdistyksen syyskokous.

PUHEVIESTINNÄN PÄIVÄT 2009: Yhteisyys ja erillisyys
25.–26.9.2009, Jyväskylän yliopisto

Prologos ry vietti 20-vuotisjuhlavuottaan ja järjesti Puheviestinnän päivät 2009 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen sekä puheviestintä-oppiaineen kanssa. Puheviestinnän päivien 2009 teemana oli “Yhteisyys ja erillisyys”.

Yhteisyyden ja erillisyyden teemat ovat yhteiskunnassamme esillä monin tavoin. Niiden välillä voidaan havaita jatkuva jännite. Jotkin näkökulmat painottavat yhdistävien tekijöiden puutetta tai tarvetta. Toisaalta yhteiskuntamme arvostaa yksilöllisyyttä. Yhteisyyden ja erillisyyden neuvottelua käydään jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa niin kotona, koulussa kuin työpaikoillakin. Puheviestinnän päivät 2009 pyrki tarjoamaan lähestymistapoja yhteisyyden ja erillisyyden ymmärtämiseen ihmisten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Miten yhteisöllisyys syntyy? Mikä määrittää ryhmään tai yhteisöön kuulumista? Millaista on jäädä niiden ulkopuolelle? Kuinka vuorovaikutus yhdistää meitä? Kuinka oppia hyväksymään erilaisuus? Millaista on vastuullinen ja eettinen toiminta kasvokkain ja verkossa? Päivillä kuultiin niin empiiristen tutkimusten esittelyä kuin muita tieteellisiä puheenvuoroja.

Puheviestinnän päivien verkkosivut löytyvät osoitteesta https://www.jyu.fi/pvp2009.

PUHEVIESTINNÄN TEEMAPÄIVÄ 2008: Puheviestinnän oppimisen ja opettamisen tutkimus
Perjantai 14.3.2008
Helsinki, Tieteiden talo

Vuoden 2008 puheviestinnän teemapäivän keskiössä oli puheviestinnän oppimisen ja opettamisen tutkimus. Teemapäivän tavoitteena oli pohtia, millaista puheviestinnän oppimisen ja opetuksen tutkimusta tarvitaan ja millä tavalla alan tutkimus ja opetus hyödyntäisivät tarkoituksenmukaisella tavalla toisiaan.

Teemapäivään osallistuminen oli ilmaista, ja sen yhteydessä järjestettiin yhdistyksen vuosikokous.

TEEMAPÄIVÄ 2006: Vuorovaikutus ja hyvinvointi
Prologos ry järjesti yhteistyössä Kuopion yliopiston kielikeskuksen kanssa teemapäivän perjantaina 27.10. Kuopiossa.

Päivien aihe osui sopivasti yhteen Kuopion yliopiston 40. vuosipäiväjuhlan kanssa, jota vietettiin teemalla Terveys, ympäristö ja hyvinvointi. Hyvinvointi ja erityisesti sen vuorovaikutuksellinen luonne olivat esillä myös teemapäivässä. Tavoitteena oli koota ajankohtaista puheviestinnän alan ymmärrystä ja osaamista hyvinvointiin liittyen. Mikä on vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille esimerkiksi perheessä, parisuhteessa tai työelämässä? Onko hyvinvointi vuorovaikutuksessa suhteita, tilanteita, kuuntelemista vai ymmärrystä?

Teemapäivä oli jäsenille ilmainen, ja ei-jäsenet maksoivat 10 euron osallistumismaksun. Teemapäivään sisältyi kahvitarjoilu.

PUHEVIESTINNÄN PÄIVÄT 2005: Ilmiö nimeltä vuorovaikutus
Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos, puheviestintä-oppiaine ja Prologos ry järjestivät Puheviestinnän tieteelliset päivät 14.-15.10.2005 Jyväskylän yliopistossa Seminaarinmäellä Musica-rakennuksessa. Päivien teema oli “Ilmiö nimeltä vuorovaikutus”.

Puheviestinnän tieteen- ja oppialan keskeinen käsite on ihmisten välinen vuorovaikutus. Tällä hetkellä vuorovaikutus ilmiönä ja käsitteenä on esillä monissa yhteyksissä ja monilla aloilla. Esimerkiksi työyhteisöissä korostetaan vuorovaikutteista toimintakulttuuria, opetussuunnitelmien kehitystyössä on painotettu ymmärrystä vuorovaikutuksesta ja valtion uuden palkkausjärjestelmän vaativuustasokuvauksissa vuorovaikutus on yhtenä arviointikohteenaan. Mitä vuorovaikutuksella näissä eri yhteyksissä tarkoitetaan ja miten ilmiötä tarkastellaan? Miten puheviestinnän tieteen- ja opetusalalla jäsennetään ilmiötä nimeltä vuorovaikutus?

TEEMAPÄIVÄ 2004: Viestintä, teknologia ja yhteisö
Osa ihastelee ja osa inhoaa – vieläkin viestintäteknologia herättää tunteita. Onko viestintäteknologia jo yhteisöjen arkipäivää vai poikkeus normaalista? Mitä haasteita teknologiavälitteiseen viestintään sisältyy? Miten erilaiset yhteisöt hyödyntävät teknologiaa? Millaisia yhteisöjä teknologia muodostaa? Miten teknologiavälitteinen viestintä vastaa yhteisön välittömän kanssakäymisen muotoja? Edellyttääkö yhteisöllisyys tänä päivänä viestintäteknologiaa ja teknologiataitoja?

Näitä kysymyksiä pohdittiin puheviestinnän teemapäivässä marraskuussa 2004 Tampereella.

PUHEVIESTINNÄN PÄIVÄT 2003: Muutos, merkitys & me
Puheviestinnän päivät 2003 pidettiin 17.–18.10.2003 Jyväskylässä. Päivien teemana oli “muutos, merkitys ja me”. Teemaan valikoituneet sanat kuvaavat viestinnän tutkimuksen keskeisiä ilmiöitä, ja toisaalta teema kuvaa puheviestinnän tieteenalalla ja yhteiskunnassa käynnissä olevia prosesseja, jotka laittavat meidät arvioimaan muutoksen merkityksiä, merkitysten muuttumista sekä meitä itseämme näiden prosessien keskellä, meidän muuttumistamme ja merkitystämme.

RYHMÄVIESTINNÄN TEEMAPÄIVÄ 2002
Prologos ry ja Tampereen yliopiston puheopin laitos järjestivät ryhmäviestinnän teemapäivän, jossa tarkasteltiin ryhmäviestinnän opetus- ja tutkimusalaa. Tarkoituksena oli kokoontua keskustelemaan ryhmäviestinnästä sekä muista ajankohtaisista aiheista kohtuullisin kustannuksin. Ryhmäviestinnän teemoista alustivat muun muassa Tarja Valkonen ja Leena Mikkola. Teemapäivä järjestettiin Tampereen yliopistolla. Paikkana oli päärakennuksen luentosali A4 (Kalevantie).

PUHEVIESTINNÄN PÄIVÄT 2001: Dialogeja
Puheviestinnän päivät 2001 pidettiin 19.-20.10.2001 Jyväskylän yliopistossa, Agorassa. Päivien teema oli Dialogi. Dialogi, keskustelu, on yksi vuorovaikutuksen keskeisistä ilmiöistä toteutuupa viestintä julkisessa keskustelussa, ammatillisissa kohtaamisissa tai yksityisissä tilanteissa. Puheviestinnän tutkimus tarkastelee viestintää ja vuorovaikutusta yksilöiden välillä, erilaisissa viestintäsuhteissa, ryhmissä ja yhteisöissä. Päivien aikana tarkasteltiin viestintää ja vuorovaikutusta erilaisissa konteksteissa. Dialogeja käytiin myös puheviestinnän tutkijoiden ja tutkimustiedon käyttäjien välillä, puheviestinnän ja lähitieteenalojen välillä sekä erilaisten tutkimusnäkökulmien välillä.

VIESTINNÄN TUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2000: Viestintä, viisaus ja vastuu
Lisääntyykö viisaus informaatioyhteiskunnassa? Kuka kantaa vastuun verkossa? Miten maailmankylässä viestitään? Monitieteiset viestinnän tutkimuksen päivät järjestettiin Taideteollisen korkeakoulun uudessa Lume-mediakeskuksessa Helsingissä. Päivien kutsupuhujina olivat professori Noshir Contractor, joka puhui teemasta “Emergence of communication networks: A Self-organizing Systems Perspective” sekä professori Roza Tsagarousianou (UK), jonka teemana oli “Diasporic media and globalization”. Päivien ohjelmaan kuului myös Nordicomin järjestämä paneelikeskustelu sekä työryhmätyöskentelyä. Lisätietoja päivistä saa Prologoksen tiedottajalta.

Tutkimuspäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa useiden viestinnän alan ja lähialojen yhdistysten yhteistyönä, mikä vaikutti hyvin onnistuneelta ratkaisulta. Järjestelijöinä toimivat Tiedotusopillinen yhdistys, Prologos, Suomen Elokuvatutkimuksen seura, Suomen Estetiikan Seura, Suomen Semiotiikan Seura, Taideteollinen korkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Viestintätutkimuksen seura.

PUHEVIESTINNÄN PÄIVÄT 1999: Työ, ammatti ja asiantuntijuus
Prologos ry järjesti Puheviestinnän päivät 5.-6.3.1999 Jyväskylässä. Päivien teemana oli “Työ, ammatti ja asiantuntijuus”. Päivien aikana pohdittiin puheviestinnän monitahoisia yhteyksiä esimerkiksi työhön, työelämään, erilaisiin ammatteihin, ammatillisuuteen ja asiantuntijuuteen. Puheviestinnän päivät rakentuivat esitelmistä, posterinäyttelystä ja työryhmätyöskentelystä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Floating Social Media Icons Powered by Acurax Blog Designing Company