Työryhmien kuvaukset:

Posted on by 0 comment

Johdettua viestintää – viestittyä johtamista
Johtaminen muutoksessa meillä. Mitä muualta viestintään?
Puheenjohtajana Tuula-Riitta Välikoski

Johtaminen on yksi väline organisaatiolle toteuttaa itseään. Analysoimalla organisaation viestintää, voidaan analysoida myös organisaation johtamista. Analysoimalla organisaation johtamista, voidaan analysoida myös organisaation viestintää. Tätä mieltä oli johtamisen viestinnän työryhmä puheviestinnän päivillä vuonna 2001.

Työryhmä jatkaa tästä vuoden 2003 puheviestinnän päivien teeman mukaisesti. Myös johtaminen on muutoksessa. Muutokset voivat tulla organisaatiosta itsestään ja olla niin aineellis-rakenteellisia kuin ideologis-henkisiäkin muutoksia. Muutokset voivat tulla myös organisaation ulkopuolelta ollen esimerkiksi lainsäädännön aiheuttamia muutoksia organisaation toiminnassa. Yksi sisältäpäin tuleva muutos on organisaation jo nykyisin tunnustama huoli jäsentensä – meidän – hyvinvoinnista. Toiminnan ja yhteyksien kansainvälistyminen puolestaan on yksi myös organisaation ulkopuoliseksi muutokseksi tulkittavissa oleva muutos. Mitä nämä muutokset odottavat johtamiselta? Mitä kansainvälisellä keskustelulla on annettavana suomalaiseen johtamisen viestinnän keskusteluun?

Työryhmä jakaantuu keskustelemaan seuraavista teemoista:

– millaisia muutoksia organisaatioiden johtamisessa on (esimerkiksi) ja mitä haasteita muutokset aiheuttavat organisaation viestinnälle?
- mitä uusia/vanhoja välineitä johtamisen viestinnällä on muutoksiin tarjottavana?
- onko käsitteillä leadership ja listen mitään yhteistä määrittelyissään?

Muutos ja merkitys vierasta kohdatessa; kulttuurienvälisen viestinnän työryhmä
Puheenjohtajana Lotta Harviainen

Kulttuurienvälisen viestinnän työryhmässä tarkastellaan viestintää ja vuorovaikutusta useista eri näkökulmista ja lähtökohdista. Puheenvuorot on jaettu teemoittain, mutta jokaisessa ryhmässä käytäneen keskustelua kulttuurienväliseen viestintään liittyen laajemminkin. Lisäksi useat puheenvuorot voivat liittyä useampiin teemoihin, joten ryhmien teemat ovat hyvin väljät. Perjantain puheenvuoroissa tarkastellaan kielen ja sen oppimisen merkitystä kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa. Lauantaina pohditaan meidän ja muiden sopeutumiseen liittyviä seikkoja. Lauantain ensimmäisen ryhmän (klo 10.45–12.15) työskentelykielenä on osittain englanti. Lauantain iltapäivällä tarkasteltavana ovat esimerkiksi suomalainen viestintäkulttuuri ja suomalainen kulttuurienvälisen viestinnän opetus, sekä teknologia ja sen mukanaan tuomat muutokset eri kulttuureissa.
Kuinka tutkia teknologiavälitteistä vuorovaikutusta?
Puheenjohtajana Maarit Valo

Teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimus käyttää kasvokkaisviestinnän analysoinnista tuttuja menetelmiä mutta näyttäisi asettavan tutkijalle myös aivan uusia vaatimuksia. Työryhmässä tarkastellaan teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimisen haasteita ja etsitään vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Pitääkö olla tekniikkanero ryhtyäkseen tutkimaan viestintäteknologian käyttöä ja verkkoviestintää? Päästävätkö ihmiset tutkijan tarkkailemaan tietokonevälitteistä viestintäänsä? Millaisia eettisiä kysymyksiä liittyy vuorovaikutusaineistojen tallentamiseen ja käyttöön? Käykö verkkoviestinnän observointi samojen periaatteiden mukaan kuin kasvokkaisviestinnän? Voiko ulkopuolinen ymmärtää verkkotiimien tai -yhteisöjen sisäistä keskustelua vai pitääkö tutkijan olla osallistuvana havainnoijana? Entä mitä uutta kansainvälisyys tuo verkkoviestinnän tutkimukseen? Työryhmässä keskustellaan myös eri tutkimusmetodien yhdistämisen mahdollisuuksista.

Työryhmässä kuullaan alustuksia ja keskustellaan niiden herättämistä ajatuksista. Esillä ovat kahdenväliset viestintäsuhteet, hajautetut tiimit, verkkoyhteisöt ja kansainväliset kansalaisjärjestöt.

 

Esiintymisjännitykseen muutos
Puheenjohtajana Merja Almonkari

Työryhmän aiheena on esiintymisjännitys ja sen käsittely opetuksellisin ja terapeuttisin menetelmin. Aihetta lähestytään sekä teorian että käytännön näkökulmasta alustuksia kuunnellen ja keskustellen. Työryhmään ovat tervetulleita kaikki jännittämisestä ja sen lieventämisestä kiinnostuneet.

Erityisen mielenkiinnon kohteena työryhmässä on yliopisto-opiskelijoiden kokema jännitys. Opiskelijoiden laajan terveystutkimuksen mukaan joka viides yliopisto- opiskelija kokee esiintymisen ongelmalliseksi. Pahimmillaan esiintymisen ongelmallisuus aiheuttaa ahdistusta ja on johtanut opintoihin liittyvien esiintymisten kartteluun ja siten jopa valmistumisen viivästymiseen. Miten julkista puhumista ja esilläoloa jännittävä ja pelkäävä opiskelija voi muuttua rohkeasti itseään ilmaisevaksi akateemiseksi asiantuntijaksi? Miten puheviestinnän opettaja tai psykologi voi olla tukena tässä muutoksessa? Apua on nimittäin haettu sekä kielikeskuksissa tarjolla olevilta esiintymistaidon kursseilta että opiskelijoiden terveydenhoitopalvelujen puolelta. Erityisesti jännittäjille, esiintymistä arasteleville tai ujoille suunnattuja kursseja on ollut tarjolla vain muutamassa korkeakoulussa, YTHS:n yleislääkäriltä on voinut saada lääkeapua ja mielenterveyspuolelta yksilö- tai ryhmäterapiaa.

Vuoden 2003 alussa nämä kaksi apua tarjoavaa tahoa päättivät yhdistää voimavarojaan. Kehrä-hankeen tukemana järjestettiin 7.2. Helsingissä koulutuspäivä, jossa YTHS:n psykologit ja yliopistojen puheviestinnän kurssien vetäjät kokoontuivat pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksia ja saamaan oppia toistensa kokemuksista. Tänä syksynä onkin useilla yliopistopaikkakunnilla aloitettu yhteistyön pohjalta uusia kursseja ja etsitty uudentyyppisiä ryhmätoiminnan muotoja. Puheviestinnän päivillä tämä lupaavasti alkanut yhteistyö jatkuu. Esiintymisjännitys-työryhmässä perehdytään ilmiön teoreettisiin jäsentelyihin ja muutoksen lähtökohtiin (klo 10.45–12.15). Ryhmässä kuullaan myös kokemuksia uusista ryhmistä ja menetelmäkokeiluista sekä keskustellaan siitä, miten toimintaa voitaisiin kehittää (klo 13.15–14.45).

 

Minä, muutos ja merkitys: Näkökulmia viestintään ammatillisessa kontekstissa
Puheenjohtajana Leena Mikkola

Viestinnällä on erityinen merkitys ammatillisen identiteetin rakentumiselle. Viestintään sisältyy suhde- ja sisältötason ohella myös identiteetin taso, ja ammatillisen identiteetin rakentuminen perustuu suurelta osin vuorovaikutukseen professionaalisessa kontekstissa. Vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteidensa kautta asiantuntija rakentaa ja ylläpitää kuvaa itsestään asiantuntijana. Esimerkiksi asiakkaan ja asiantuntijan vuorovaikutus, kollegiaalinen vuorovaikutus ja toisaalta myös julkinen keskustelu luovat toimijoille käsityksiä tietystä ammatista, mutta myös omasta itsestään tuon ammattikunnan edustajana.

Monet ammatit nähdään erityisinä vuorovaikutusammatteina, joissa vuorovaikutus on ammatillisen toiminnan perusta ja viestintäprosessien ymmärtäminen on keskeinen osa ammattitaitoa. Erityisesti näissä ammateissa ammatillisuuden haasteeksi koetaan asiakkaan ja asiantuntijan välisen vuorovaikutuksen onnistuminen. Samalla kokemukset ja käsitykset viestinnän osaamisesta heijastuvat omaan itseen ja käsitykseen itsestä asiantuntijana tai tietyn ammatin harjoittajana. Työryhmässä pohditaan tätä kysymystä erityisesti hoitotyön näkökulmasta.

Julkisissa tehtävissä toimiville julkisuus luo oman kuvansa oman ammatin ulottuvuuksista. Julkinen keskustelu asettaa sen raamin, johon toimija kokee tai ei koe mahtuvansa. Tällöin ammatillisen identiteetin rakentuminen tapahtuu monien merkitysten ristipaineessa: toisaalta keskustelua ammatillisuudesta käydään julkisuudesta, toisaalta ammatillisuus rakentuu suhteessa kollegoihin ja muihin toimijoihin työn tekemisen arjessa. Työryhmässä kysymystä lähestytään toimittajan ammatin kautta.

Työryhmässä pohditaan viestinnän ja ammatillisen identiteetin välistä suhdetta muuttuvassa työelämässä. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten viestintä oikeastaan heijastuu ammatilliseen identiteettiin, millaisia merkityksiä viestintä saa ja millaisia merkityksiä se mahtaakaan luoda?

Kiusaaminen ja häirintä vuorovaikutussuhteissa: tulkintaa ja käsityksiä
Puheenjohtajana Maili Pörhölä

Kiusaamisella ja häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja pitkäkestoista henkistä väkivaltaa, jossa uhrille suunnattu tai häntä koskeva viestintä on aggressiivista, loukkaavaa tai nöyryyttävää. Kyse on varsin viestinnällisestä ilmiöstä: kiusaaminen toteutuu vuorovaikutustilanteissa viestinnän keinoin, se kytkeytyy ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja on tavoitteellista viestinnällä vaikuttamista.

Kiusaamista ja häirintää esiintyy niin lasten kuin aikuistenkin vuorovaikutussuhteissa. Ilmiön tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Viestinnässähän on kyse monimutkaisista viestien tuottamisen ja tulkinnan prosesseista. Merkityksen antaminen tuotetuille viesteille on yksilöllistä. Merkityksenantoa ohjaavat mm. monenlaiset tilannetekijät, osapuolten ominaispiirteet, heidän keskinäinen suhteensa, heidän aikaisemmat viestintäkokemuksensa sekä käsityksensä toistensa intentioista vuorovaikutustilanteessa. Sama sana, lause, hymy, äänensävy tai kosketus voidaan tulkita monella eri tavalla tulkitsijasta ja tilanteesta riippuen. Toisaalta myös puolustautuminen kiusaamista ja häirintää vastaan tapahtuu viestinnän keinoin. Myös tällöin viestijän uskottavuutta punnitaan hänen lähettämiään viestejä tulkiten.

Työryhmässä tarkastellaan kiusaamiseen ja häirintään liittyviä tulkintoja ja käsityksiä sekä lasten että aikuisten näkökulmasta. Keskusteluun johdatellaan neljällä alustuksella, joissa aihetta lähestytään koulukiusaamisen, työpaikkakiusaamisen ja sukupuolisen häirinnän kannalta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Social Media Icons Powered by Acurax Web Development Company