EPÄONNISTUMINEN JA MUUT (SUOMALAISEN) TYÖELÄMÄN HARHAT

Posted on by 0 comment

Kaikki tärkeä elämässä kiteytyy vuorovaikutukseen. Siksi vuorovaikutustaidoilla on merkittävä osa myös työelämän onnistumisten rakentamisessa. Nostan esiin kolme näihin taitoihin kiinnittyvää harhaa, jotka tällä hetkellä jarruttavat työelämän kehittymistä.

 

Kukapa ei haluaisi kokea työssään onnistumisen iloa. Sitä kuplivaa tunnetta, kun tietää ja tuntee tehneensä jotain oikein. Onnistuminen maistuu parhaimmalta hyvässä seurassa nautittuna. Jopa 97 % suomalaisista uskoo, että yhdessä tekeminen ja toisten ihmisten auttaminen luovat uusia ideoita, ruokkivat työhyvinvointia ja vahvistavat motivaatiota työpaikoilla (ks. Made by Finland -tutkimusraportti 2017).

Suomi tavoittelee Euroopan parhaan työelämän titteliä vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2015 tulosten mukaan Suomi sijoittui sijalle kolme Norjan ja Tanskan jälkeen, mutta kirittävää on vielä. Kehittämiskohtia löytyy muun muassa innovoinnissa, henkilökunnan osallistamisessa, esimiesten ja työntekijöiden keskinäisessä luottamuksessa sekä kiusaamiseen puuttumisessa. (Ramstad & Mähönen 2017.)

Näitä tavoitteita ja kehittämiskohtia tarkastellessani tunnistin, että ne kaikki liittyvät vuorovaikutukseen. Hyvän yhteistyön tai innovoinnin liekki on mahdollista tukahduttaa harmillisen helposti. Kokosin tähän kolme ajankohtaista vuorovaikutusosaamiseen ja työyhteisön vuorovaikutukseen liittyvää harhaa, jotka jarruttavat nykytyöelämän myönteistä kehitystä.

 

Sosiaaliset taidot ja sosiaalisuuden harha

Yle uutisoi hiljattain tuoreen tutkimuksen (ks. Jokinen & Sieppi 2017), jonka mukaan sosiaalisesti taitavat työntekijät menestyvät työelämässä muita paremmin. He työllistyvät muita helpommin ja lihottavat palkkapussiaan nopeammin.

Tutkimuksen popularisoinnissa, kuten esimerkiksi edellisen juttulinkin otsikossa, sosiaalisesti taitava kääntyy nopeasti sosiaalisen synonyymiksi. Tästä päästään niihin lukuisiin työpaikkailmoituksiin, joissa haetaan sitä kuuluisaa hyvää ja sosiaalista tyyppiä. (Rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että olen itsekin tuottanut niitä muutaman vuosien aikana.)

Siksi kertauksena: sosiaalisuus ei tarkoita, että henkilö olisi sosiaalisesti taitava. Sosiaalinen henkilö viihtyy muiden seurassa, kun taas sosiaalisesti taitava osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa taitavasti. Sosiaalisuus ei kerro esimerkiksi henkilön substanssiosaamisesta, ongelmanratkaisukyvystä, johtamistaidoista tai vaikkapa motivaatiosta pyrkiä korjaamaan työyhteisössä havaitut epäkohdat.

Paras työelämä vaatii erilaisia osaajia, joilla on omanlaisensa vahvuudet. Sosiaalisuuden korostaminen rekrytointivaiheessa saattaa peittää alleen muut – ehkä vaikeammin havaittavat – persoonallisuuden piirteet tai taidot, jotka voisivat paremmin selittää henkilön potentiaalia ja sopivuutta työyhteisöön. Tai tuoda työyhteisöön sen kaivatun tyypin, joka osaa ja haluaa myös kyseenalaistaa rakentavasti.

 

Motivaatio ja oman navan tuijottamisen harha

Toinen havaitsemani työelämän harha liittyy motivaatioon. Siitä kertoo seuraava Pinkin (2009) teoksessa julkaistu esimerkki konkreettisesti. Jos tavoitteenasi olisi lisätä sairaalan henkilökunnan motivaatiota käsienpesemiseen ja vähentää siten tautien leviämistä, minkä seuraavista tekstikylteistä asettaisit käsienpesualtaan yläpuolelle: ”käsihygienia estää tautien tarttumisen sinuun”, ”käsihygienia estää tautien tarttumisen potilaisiin” vai ”geeliä kehiin, huuhdo puhtaaksi”?

Vain yksi näistä tekstikylteistä onnistui tehtävässään ja lisäsi käsisaippuan käyttöä 33 %. Se ei ollut raflaavan kuuloinen viimeinen vaihtoehto eikä omaan hyvinvointiin vetoava ensimmäinen. Potilaiden terveyttä korostava tekstikyltti toimi parhaiten, koska se muistutti henkilökuntaa työn tarkoituksesta eli potilaista.

Motivaatio on avainasemassa sekä työhyvinvoinnin että työssä menestymisen ja siinä kehittymisen kannalta. Perinteinen näkökulma onnistumisten ruokkimiseen on liittynyt porkkanaan ja keppiin. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että näistä on useimmin enemmän haittaa kuin hyötyä. Myös työelämässä motivaatiota tulisi ruokkia kepin ja porkkanan sijaan tarkoituksella – tarjoamalla meille mahdollisuus tuntea olevamme osa isompaa tarinaa.

 

Onnistuminen ja epäonnistumisen harha

Aiemmin mainitun Made by Finland -tutkimusraportin (2017) mukaan vain 42 % vastanneista koki, että Suomessa on kannustava työilmapiiri. Siis vaikka liki kaikki vastaajat näkivät yhdessä tekemisen, jakamisen ja auttamisen ideoinnin ja hyvinvoinnin lähtökohtana, ei tämä tahtotila vielä realisoidu arjessa.

Väitän, että kolmas ja ehkä keskeisin harha liittyy siihen, että me kiinnitämme liikaa huomiota epäonnistumisiin ja liian vähän huomiota onnistumisiin. Erään kansainvälisen kartoituksen mukaan 63 % johtajista ei tunnista alaistensa onnistumisia ja yli puolet heistä (52 %) ei ehdi tavata työntekijöitään (ks. Interact Report 2015). Nämä asiat eivät ainakaan helpota onnistumisen tunnistamista tai keskinäisen luottamuksen rakentamista. Kannustavan ja kehittävän palautteen antaminen samoin kuin läsnä oleminen ovat vuorovaikutustaitoja, joita voi tietoisesti oppia ja harjoittaa.

Onnistumisen tunnistaminen voi olla hankalaa myös onnistujalle itselleen. Mitä jos epäonnistumisesi ovatkin oikeasti olleet onnistumisia? Entinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck väittää, että epäonnistuminen on parhainta onnistumista, sillä se tarjoaa oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuden.

 

Muutos vaatii toimintaa

Vaikka työ muuttuu, on eri lähteissä yksimielinen näkökulma siitä, että vuorovaikutustaitojen merkitys työssä tulee kasvamaan entisestään. Siksi olisi tärkeää, että työelämässä ymmärretään nämä taidot pelkkää sosiaalisuutta laajempana kokonaisuutena. Taitojen lisäksi tarvitaan oikein ruokittua innostusta ja motivaatiota. Nämä puolestaan edellyttävät onnistumisten tunnistamista ja tunnustamista. Ja ne taas puolestaan erilaisia vuorovaikutustaitoja kuten esimerkiksi kykyä olla läsnä, kuunnella, kiittää ja antaa kehittymistä tukevaa palautetta.

Onneksi vuorovaikutustaitoja voi harjoittaa ja totuttuja ajattelumalleja ravistella. Koska muutos vaatii toimintaa, haluan haastaa sinut mukaan. Tunnista kollegasi, alaisesi tai esimiehesi onnistuminen ja kerro hänelle, missä hän onnistui ja millaisia vaikutuksia sillä oli. Tai nosta kissa pöydälle ja ota (epä)onnistumiset esiin työyhteisössäsi. Mistä työelämän epäonnistumisestä sinä olet kaikkein ylpein? Mitä opit siitä?

Rakennetaan yhdessä Suomesta maailman parasta työelämää pienillä arjen teoilla. Ja moikataan, kun mokataan!

 

Vilja Laaksonen, FT, YTM

asiakkuusjohtaja, Aava & Bang Oy

partneri, RALLA Oy

 

Lue tai katso lisää:

Bruce Oreck Nebula ADVANTAGE17 -seminaarissa: https://www.youtube.com/watch?v=38LiqyRxIEI

Interact Report. 2015. The top complaints from employees about their leaders: http://interactauthentically.com/wp-content/uploads/2015/07/Interact-Report-V2.pdf

Jokinen, J. & Sieppi, A. 2017. Työelämässä tarvittavien taitojen kysynnän ja tarjonnan kehitys. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu: https://www.youtube.com/watch?v=y9S5-M_W0C4&feature=youtu.be (yhteenvetoa noin klo 16 minuutin kohdalla)

Made by Finland -tutkimusraportti. 2017. Suomalaisen työn liitto: https://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2018/01/made-by-finland-tutkimusraportti-tiivistelma.pdf

Pink, D. 2009. Drive: The suprising thruth about what motivates us. USA: Riverhead Books.

Ramstad, E. & Mähönen, E. 2017. Suomen työelämä Euroopan 3. Parasta – Työelämä 2020-hankkeen välitilanteen tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö: http://tyoelama2020.fi/files/1951/Suomen_tyoelaman_tila_2017.pdf

Tolvanen, P. 2017. Nyt se on tutkittu: Työelämä suosii sosiaalisia ihmisiä – he sekä työllistyvät paremmin että ansaitsevat enemmän. YLE uutiset: https://yle.fi/uutiset/3-10084634

 

Category: Uncategorized

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Social Media Icons Powered by Acurax Web Design Company