JOHDA ITSEÄSI VUOROVAIKUTUKSESSA

Posted on by 0 comment

Työelämän viestintä muuttuu, sillä työelämä muuttuu. Staattisuus väistyy, epävarmuus ja sirpaleisuus lisääntyvät. Tutut työpaikat katoavat ja työntekemisen tavat mullistuvat. Viestintään tämä lataa omat erityiset vaatimuksensa. Tiedon pitää kulkea ja löytyä nopeasti. Työyhteisöjen muutoksista, kuten YT-neuvotteluista, luemme mediasta lähes päivittäin. Mutkat suoriksi oikoen voisin todeta, että työelämän murros lienee yksi polttavimmista aiheista tällä hetkellä, jos tarkastelemme ilmiötä viestinnän näkökulmista. Näkökulmia on toki useita. Sosiaalisen median normittuminen, digitaalisen viestinnän vallankumous, verkosto-osaamisen välttämättömyys ja muutosjohtamisen kriittisyys ovat kaikki osa tätä työelämän murrosta.

Viestinnän muutosta seuraa johtamisen muutos. Ihmisten mahdollisuus viestiä monipuolistuu ja tasa-arvoistuu samaan aikaan, kun uusi tutkimus nostaa vuorovaikutusjohtamisen ohi kaikkivoipan sankarijohtajan myytin. Kun varmuus ja auktoriteetit hämärtyvät, yksilön oma toiminta muuttuu keskeisemmäksi. Siksi ei ole yllättävää, että organisaatioiden ja työelämän tutkimuksesta nousee arkipäiväiseen puheeseen käsitteitä, joita tarvitaan tässä muuttuvassa työelämässä. Yhä useammin populaareissakin yhteyksissä törmää käsitteeseen itsensä johtaminen. Tällä viitataan lyhyesti siihen, miten ihmisten tulisi voida työelämässä ohjata ja tukea itseään. Tämä sisältää muun muassa ajankäytön ja työmäärän hallinnan, oman toiminnan reflektoinnin, itsetuntemuksen, tavoitteellisuuden ja itsestään huolehtimisen. Uskallan väittää, että tällainen taito korostuu epävarmassa ja muuttuvassa työkentässä. Itsensä johtamista voidaan jo pitää merkittävänä työelämätaitona: siihen liittyvää koulutusta on tarjolla niin korkeakouluissa kuin täydennyskoulutuksissakin.

Pohjimmiltaan käsitteessä on kaksi tasoa: yksilön taso, jolla tarkastellaan sitä miten kukin yksilö johtaa itseään. Toisaalta se on johtamisen käsite, joka nojaa perusajatukseen, että osatakseen johtaa muita on osattava johtaa itseään. Itsensä johtaminen ei ole sinällään mikään uusi eikä kartoittamaton ilmiö. Johtamisen tutkimuksessa on jo yli kolme vuosikymmentä oltu kiinnostuneita siitä, miten ihmiset johtavat työelämässä itseään. Johtamistutkimuksessa on myös todettu, että esimies johtaa alaisiaan niin kuin toivoisi itseään johdettavan. Ja koska jaamme yksilöinä erilaisia ihmiskäsityksiä, myös käsityksemme hyvästä johtamisesta ja hyvästä työyhteisön viestinnästä eroavat.

Organisaatiot ja työyhteisöt tulisikin mieltää moniäänisiksi ja ristiriitaisiksi. Ihmisten muodostamat yhteisöt ovat lähtökohtaisesti vuorovaikutuksellisia ja kokemuksellisia, huolimatta siitä kuinka virallisia ne ovat. Siksi eräänlainen riitasointuisuus on työelämässä ennemmin asiaan kuuluvaa kuin poikkeuksellinen ilmiö. Kun luonnostaan moniääninen työyhteisö kohtaa muutoksia, yksilöt tarvitsevat ymmärrystä ja keinoja osallistua ja ylläpitää vuorovaikutusta. Itsensä johtamista tarvitaan nimenomaan työelämän puheviestintätilanteissa, vaikka käsitettä ei olekaan liitetty perinteisesti viestintätieteisiin. Kuitenkin puheviestintä tieteenalana sisältää runsaasti työvälineitä itsensä vuorovaikutukselliseen ohjaamiseen ja tukemiseen.

Prologoksen blogissamme Eveliina Pennanen on aiemmin tuonut ilmi, että muuttuva maailma tarvitsee puheviestijöitä. Tähän yhtyen totean, että epätäydellinen vuorovaikutus on puheviestinnän alaa, jos mikä. Minä näen, että työelämässä, sen laajimmassa merkityksessä, meidän tulisi pystyä johtamaan itseämme vuorovaikutuksessa. Epämiellyttävistä asioista tiedottaminen, näiden tietojen vastaanottaminen, yksilöiden erilaisten motiivien ja tavoitteiden hyväksyminen, eriävien kokemusten kuuntelu ja dialogin ylläpitäminen myös epävarmassa tai jopa turvattomassa työympäristössä ovat vuorovaikutusosaamista tänään. Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei kukaan hallitse tai omista yksin, minkä vuoksi se sirpaloituu ja muotoutuu jatkuvasti. Puheviestijöinä tiedämme, että työympäristöt muutoksineen ovat ennen kaikkea vuorovaikutuksellisia työyhteisöjä.  Tällaiseen vaillinaiseen ja turhauttavaankin vuorovaikutusympäristöön puheviestinnän tulisi koulia ja varustaa.

Janne Niinivaara
Verkko-opetuksen ja viestinnän koordinaattori, Helsingin yliopisto
Prologos ry:n johtokunnan jäsen

Category: Uncategorized

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Social Media Icons Powered by Acurax Social Profile Design Experts