MITÄ OPETAT, KUN OPETAT ESIINTYMISTÄ?

Posted on by 1 comment

Puheviestinnän tieteenalalla vuorovaikutuksen ilmiöitä tutkitaan tieteellisesti – määritellään, nimetään, eritellään ja teoretisoidaan, jotta ymmärtäisimme niitä paremmin. Yksi ilmiö on kuitenkin mielestäni jäänyt teoreettisesta tarkastelusta hieman paitsioon: esiintyminen.

Esiintymistä tutkitaan puheviestinnässä pääasiassa taitojen, hyötyjen, opettamisen ja jännittämisen näkökulmista. Hahmotellaan sitä, mistä osatekijöistä muodostuu miellyttäväksi koettu esiintyminen. Tutkitaan ihmisten esiintymistaitoja ja pohditaan, mikä tekee toisista parempia esiintyjiä kuin toiset. Pyritään selvittämään, miten esiintymistä voisi opettaa yhä paremmin, jotta yhä useammasta tulisi hyvä esiintyjä. Mitataan esiintymisjännityksen vasteita ja todetaan, että erinäiset tekijät lisäävät jännittämistä.

Edellä mainitut ovat tietenkin tärkeitä tutkimuskohteita. Olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan laajakatseisempia pohdintoja siitä, mitä esiintyminen ylipäätään vuorovaikutuksen ilmiönä tarkoittaa ja miten sitä voidaan määritellä. Mitä erityispiirteitä esiintymiseen liittyy? Minkälaista viestintää voimme ajatella esiintymisenä – vai tarkoittaako se ainoastaan tilanteita, joissa yksi seisoo yleisön edessä ja puhuu heille? Miten kokemus esiintymisestä vaikuttaa tilanteeseen, ihmisen tulkintoihin ja viestintäkäyttäytymiseen? Miksi esiintyjää arvioidaan korostetummin kuin arkikeskustelijaa? Miten esiintyminen toteutuu sosiaalisessa mediassa? Mitä esiintyminen on?

Suomenkieliselle käsitteelle esiintyminen ei taida olla yhtä määritelmää, ja se määritelläänkin yleensä kussakin tutkimuksessa erikseen. Esiintymisen määritteleminen englanninkielisen termin pohjalta on myös ongelmallista – mikä olisi oikea käännös? Public Speaking? Presentation? Performance?

Kun tulin puheviestinnän pääaineopiskelijaksi yliopistoon, olin kiinnostunut vuorovaikutuksen ilmiöiden tarkastelusta ja erittelystä laajasti ja teoreettisesti, arvottamatta niitä hyviksi tai huonoiksi. Esiintymisen kohdalla jouduin pettymään: meille opiskelijoille pidettiin esiintymistaidon kurssi ja siinä se. Puheviestinnän taito-opetus on hyödyllistä ja sitä pitää järjestää myös pääaineopiskelijoille, mutta sen rinnalle tulisi, ainakin pääaineopiskelijoiden kohdalla, tarjota syvempää ymmärrystä ja problematiikkaa.

Minä haluaisin lukea puheviestinnän tutkijoiden näkemyksiä siitä, miten esiintymistä vuorovaikutuksen ilmiönä voidaan määritellä ja millaisten teemojen ja käsitteiden kautta sitä voidaan tutkia ja eritellä. Tällainen pohdinta olisi varmasti hyödyllistä luettavaa kaikille puheviestinnän yleisopettajille (kuten minulle itselleni), joiden opettamat sisällöt painottuvat juurikin esiintymiseen.

Sofia Smeds
Puheviestinnän tuntiopettaja, FM
Prologoksen rahastonhoitaja

 

Category: Uncategorized

One comment on “MITÄ OPETAT, KUN OPETAT ESIINTYMISTÄ?

  1. Actio, eli viimeinen osa antiikin partes artis -kokonaisuudessa, on kautta aikojen saanut vähemmän huomiota osakseen. Puheen sisältö, sen jäsentely ja kielellinen ilmaisu ovat kerta kaikkiaan teoreettisesti paljon antoisampia tutkimuksen kohteita. Kuitenkin esiintyminen on alusta alkaen – ja seuraavat 2500 vuotta – ollut puheen valmistelun päämäärä. Näin ollen on toki hieman ihmeellistä, että asia usein jää melko pinnalliseen palautteeseen puheharjoittelujen yhteydessä.

    Marie Gelang antoi 2008 väitöskirjassaan hyödyllisen katsaukseen eri käsityksistä juuri actiosta antiikista nykypäivään. Tämä teos on luonnollinen lähtökohta kun aihetta ryhdytään syventämään. Marie Gelang, Actiokapitalet. Retorikens ickeverbala resurser, Retorikförlaget 2008.

    Kun opetan puhetaitoa – lähinnä Uppalan yliopiston retoriikan osastolla – aloitan antiikin käsityksistä. Ad Herennium listaa joitain tärkeitä seikkoja: puhe, keho, ääni sekä näitten tarkka käyttö, esim. äänen kohdalla äänenvoimakkuus, -korkeus, fraseeraus ja intonaatio yms. Muut antiikin teokset täydentävät kuvaa. Mihinkää moderniin en ole kokenut tarvetta – eivätkä opiskelijatkaan! paitsi mitä nyt jännittämisestä mainitsen.

    Olen huomannut että suomalaisessa puheviestinnässä usein hypitään antiikin yli, ikään kuin siitä ei olisi mitään pelastettavissa nykypäivään. Kokemukseni mukaan näin ei suinkaan ole asianlaita. Vaikkei tietenkään kaikki ainakaan sellaisenaan sovi nykypäivään, yllättävän moni perusseikka oli silloin sama kuin se tulee aina olemaan, eli se mikä liittyy ihmiseen olemiseen, kuten juuri tämä yleisön edessä esiintyminen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Social Media Icons Powered by Acurax Website Redesign Experts