PERUSKYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ

Posted on by 0 comment

Teen töitä monitieteisessä tutkimusryhmässä. Istun tuon tuostakin jossakin tapaamisessa, jossa esittelen, kuka olen ja mitä teen. Vakiintunut vastaukseni tuntuu olevan, että olen erikoistutkija ja taustaltani viestintätieteilijä. Olen pikku hiljaa myös oppinut huomaamaan, mitä se sitten käytännössä minulle tarkoittaa. Se viestintätieteilijyys.

Viestintätieteilijyyteni kulmakiviä on kaksi. Niiden ymmärtämiseen minulta meni vuosia mutta nykyisin ne muodostavat perustan sille, miten katselen monia asioita tutkijana, opettajana, kouluttajana, konsulttina. Eikä sillä oikeastaan tunnu olevan niin suurta merkitystä, millä kentällä liikun. Olenko täydennyskouluttamassa opettajia, opettamassa yliopistossa, puhumassa erilaisten sidosryhmän edustajien tai päättäjien kanssa vai onko kyseessä ihan puhtaasti tieteentekeminen ja siihen liittyvät kysymykset? Nämä minun suosikit tuntuvat toimivan omalla tavallaan joka areenalla. Ehkä ne sitten ovat jotakin sellaisia oman asiantuntijuuden ydinasioita, tapoja lähestyä asioita.

Ensimmäinen näistä on vuorovaikutus. Tapaan aina sanoa perustutkinto-opiskelijoille, että minulta meni ainakin maisterintutkinnon verran aikaa ymmärtää SYVÄLLISESTI, mitä vuorovaikutus tarkoittaa. Ensimmäisenä opiskeluvuotena luentomuistiinpanoihin piirretystä Shannonin ja Weaverin mallista oli aika pitkä matka siihen, että ymmärsin, mitä tuo sana todella tarkoittaa vaikkapa eri teorioiden valossa ja tieteenfilosofisista lähtökohdista tarkasteltuna. Ja pitihän sitä sitten ihan käytännössäkin olla vuorovaikutuksessa kotona, töissä ja muissa maissa, että tuo kaikki tieto kiinnittyi jollakin merkityksellä tavalla omaan kokemusmaailmaan.

Se toinen kulmakivi on sitten merkitys. Ja ehkä merkitykseen liitän ajatuksissani myös tulkinnan. Monet toisten ihmisten kanssa toimimiseen liittyvät asiat saattavat palautua kysymykseen, miten ymmärrämme tapahtumia, millaisia tulkintoja ja merkityksiä niihin liittyy. Arkikielessä puhuisimme varmaan siitä, mitä jokin asia meille tarkoittaa. Konflikti? Parisuhde? Yhteisöt? Toimiva vuorovaikutus? Vuorovaikutusosaaminen? Lista lienee loputon. Merkitysten syntyminen, yhteinen ymmärrys tai millä sanalla nyt sitten haluammekaan arkikielessä puhua tästä toisten kanssa toiminnan mahdollistavasta perustavaa laatua olevasta vuorovaikutuksen kulmakivestä, on fundamentaalia. Ilman sitä olisi aika vähän.

Olisi harhaista ajatella, että se, miltä nämä minun kulmakiveni nyt näyttävät, olisi jotenkin pysyvää, kivenhakattua. On lohdullistakin ajatella, että kumuloituva tieto ja elämä ylipäätään tarjoaa lisää kulmakiviä tai joskus myös nakertaa tai ravistelee entisiä. Toivon, että joskus 10 vuoden päästä löydän tämä kirjoituksen uudelleen ja pohdin, ovatko kulmakivet muuttuneet. Miten ymmärrän ja lähestyn ihmisiä, vuorovaikutusta heidän välillään? Mitä ne minulle tarkoittavat?

Ja sitten seuraakin se päivän polttava kysymys. Mitä se viestintätieteilijyys sinulle tarkoittaa? Mitkä tiedolliset tai kokemukselliset kulmakivet kannattelevat sinun arkista työtäsi?

Sanna Herkama
Erikoistutkija
Turun yliopisto

PS. Terveisiä vielä kaikille jatko-opiskelukavereille! En ole myöskään unohtanut käsityksiä ja kokemuksia. Ne eivät nyt mahtuneet tähän listaan mutta niistä voidaan aina keskustella lisää :)

Category: Uncategorized

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Animated Social Media Icons Powered by Acurax Wordpress Development Company