Ystäväni eetterissä: parasosiaaliset suhteet 2020-luvulla

Posted on by 0 comment

Tuttu tubettaja tuntuu kaverilta. TV-sarjan hahmo on niin samaistuttava, että itkunaurattaa. Koronaviruksen kotiin sulkemat ihmiset ovat saattaneet tutustua pääministeri Sanna Marinin lisäksi syvemmin Mika Salmiseen tai Jyrkiin ja Neposeen kuin olisivat vielä joululomalla arvanneet. Ilmiöllä on nimi – parasosiaalinen vuorovaikutus – ja sen tutkimus on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Vuoden 2020 sosiaalista eristäytymistä vaatineet poikkeusolosuhteet lisäsivät audio- ja audiovisuaalisten medioiden käyttöä. Käyttö puolestaan vahvistaa parasosiaalisia ilmiöitä. Parasosiaaliset ilmiöt tarkoittavat vuorovaikutusta tai jopa vuorovaikutussuhdetta medioiden kautta tuntemiimme henkilöihin tai fiktiivisiin hahmoihin. Parasosiaalinen vuorovaikutus on perinteisesti määritelty katsojan yksisuuntaiseksi vuorovaikutukseksi mediahahmon kanssa (Liebers & Schramm, 2019). Suositut mediaympäristöt, kuten Instagram, YouTube ja Twitter, kuitenkin haastavat aiemman määritelmän, sillä mediasta tuttu henkilö ja seuraaja voivat olla välittömässä vuorovaikutuksessa keskenään. Parasosiaalisten ilmiöiden ja interpersonaalisten suhteiden raja hämärtyy.

Parasosiaalinen suhde syntyy, kun katsoja osallistuu useamman kerran parasosiaaliseen vuorovaikutukseen mediahahmon kanssa. Kun vietämme aikaa toisen ihmisen seurassa, opimme tuntemaan hänen ajatuksiaan, kokemuksiaan, tuntemuksiaan ja huoliaan. Vaikka itsestäkertominen ei parasosiaalisen suhteen muodostumisvaiheessa olisi vastavuoroista, myös kuviteltu vuorovaikutus rakentaa suhdetta. Blogitekstin 70- ja 80-luvuilla syntyneet kirjoittajat myöntävät olleensa kohtalaisen läheisessä parasosiaalisessa suhteessa Ridge Forresterin kanssa. Esimerkiksi henkilöhahmon parisuhdehaasteet valtasivat mielen ja keskustelut kavereiden kanssa –saatoimmepa lausua hänelle muutaman neuvonkin ääneen ohjelman aikana. Myös Michael Jordan, Lisa Simpson ja Ellen DeGeneres ovat kuuluneetparasosiaaliseen tuttavapiiriimme.

Parasosiaalinen suhde on sosioemotionaalinen side, jonka intiimiyttä voi verrata interpersonaaliseen suhteeseen (Bond, 2018). Parasosiaaliset ilmiöt tarjoavat katsojille ystävyyteen verrattavissa olevia kokemuksia samankaltaisuudesta ja toisesta pitämisestä. Kyseisen kaltainen luottamukselliselta suhteelta tuntuva yhteys muodostaa otollisen ilmapiirin katsojaan vaikuttamiselle. Vaikka parasosiaalisia suhteita muodostetaan edelleen fiktiivisiin hahmoihin, on tosi-TV ja sosiaalinen media lisännyt parasosiaalisia suhteita ei-fiktiivisiin henkilöihin.

Parasosiaalinen vuorovaikutus ei-fiktiivisen henkilön, kuten tubettajan kanssa, sisältää tiedon välittämisen, itsestäkertomisen, viihtymisen ja vaikuttamisen elementtejä. Somevaikuttajien näkyvyys nuorison arjessa on niin suuri, että koronapandemian alkaessa Valtioneuvosto kutsui somevaikuttajat mukaan välittämään faktaperustaista tietoa viruksesta (Valtioneuvosto, 2020). Maamme ylin johto ymmärsi parasosiaalisten suhteiden merkityksen jopa yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.

Ajatus parasosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä yhteiskuntarauhan ja keskinäisen solidaarisuuden edistämisessä ei ole uusi. Esimerkiksi Schiappa, Gregg ja Hewes (2006) esittivät kuuluisassa tutkimuksessaan, miten heteroseksuaalisen naisen ja homoseksuaalisen miehen kimppakämppäily Will & Grace -ohjelmassa vähensi katsojien ennakkoluuloja homoseksuaalisia ihmisiä kohtaan. Samanlaisia tuloksia on saatu muidenkin vähemmistöryhmien esittämisestä mediassa: kulttuurien välisten parasosiaalisten suhteiden potentiaali ennakkoluulojen ja rasismin vähentämiselle on merkittävä.

Parasosiaalisten ilmiöiden ymmärtäminen on hyödyllistä myös yritysten keulakuville. Yritykset hyötyvät siitä, että kuluttajat ja omat työntekijät muodostavat tuttavallista suhdetta muistuttavan parasosiaalisen suhteen johtajaan (ks. Tsai & Men, 2017). Voimme kaikki henkilökohtaisesti punnita, millainen vaikutus esimerkiksi Twitterissä aktiivisesti itsestäkertovan yritysjohtajan tai mediaa välttelevän mysteerijohtajan viestinnällä on mielikuvaamme yrityksestä. Johtaja tarvitsee ymmärrystä interpersonaalisesta vuorovaikutuksesta ja suhteista: epämuodollisuus suo mahdollisuuden entistä voimakkaammalle vaikuttamiselle, mutta voi myös ärsyttää.

Parasosiaaliset ilmiöt tekevät interpersonaalisten suhteiden lainalaisuudet yhteiskunnallisella, taloudellisella ja globaalilla tasolla relevanteiksi. Uusi mediaympäristö ei edellytä ainoastaan mediakriittisyyttä vaan myös kriittistä vuorovaikutuksen tarkastelua. Meidän tulee pyrkiä ymmärtämään erilaisten yhteisöjen asenteiden, mielipiteiden ja toimintatapojen muodostumista suhteissa, jotka syntyvät verkon ja audiovisuaalisten kanavien maailmassa. Kun Antti Tuisku kehottaa Instagramissa pysymään pandemia-aikaan kotona ja positiivisella mielellä, viesti sisältää tiedottamisen lisäksi tunteen henkilökohtaisesta tuesta. Ymmärrys esimerkiksi itsestäkertomisen, koetun samankaltaisuuden tai puoleensavetävyyden merkityksestä parasosiaaliselle suhteelle on tärkeää, kun valitsemme eri ihmisryhmiä tavoittavia tiedonvälityskanavia.

Mediaympäristöt kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Tulevaisuudessa teknologiat, kuten lisätty ja virtuaalitodellisuus, voimistavat parasosiaalisia ilmiöitä. Kun uusi mediaympäristö on hälventänyt rajaa mediahahmojen ja katsojien välisestä vuorovaikutuksesta, tuovat uudet teknologiat heidät myös “fyysisesti” toisiaan lähemmäs. Esimerkiksi aikaisemmin sinulle YouTubesta tuttu mediahahmo saattaa pian istua seuranasi virtuaalitodellisuudessa juomassa kahvia ja kertomassa kuulumisiaan. Pohdi, millaisille tekijöille suhteenne perustuu. Välittääkö mediahahmo sinulle tärkeää tietoa tai vertaistukea, vai onko hän yksinkertaisesti hyvin puoleensavetävä? Tällä kaikella voi olla olettamaasi suurempi merkitys sille, mitä ajattelet ja miten toimit.

 

Kirjallisuus

Bond, B. J. (2018). Parasocial relationships with media personae: Why they matter and how they differ among heterosexual, lesbian, gay, and bisexual adolescents. Media Psychology, 21(3), 457–485. https://doi.org/10.1080/15213269.2017.1416295

Liebers, N., & Schramm, H. (2019). Parasocial interactions and relationships with media characters: An inventory of 60 years of research. Communication Research Trends, 38(2), 4–31.

Tsai, W.-H. S., & Men, L. R. (2017). Social CEOs: The effects of CEOs’ communication styles and parasocial interaction on social networking sites. New Media & Society, 19(11), 1848–1867. https://doi.org/10.1177/1461444816643922

Schiappa, E., & Gregg, P., & Hewes, D. (2006). Can one TV show make a difference? Will & Grace and the parasocial contact hypothesis. Journal of Homosexuality, 51(4), 15–37. https://doi.org/10.1300/J082v51n04_02

Valtioneuvosto, (2020). Tiedote 22.3.2020: Torjutaan koronaa yhdessä – jaa luotettavaa tietoa eteenpäin. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/torjutaan-koronaa-yhdessa-jaa-luotettavaa-tietoa-eteenpain (Viitattu 1.5.2020)

ProBlogi Venla

FT Venla Kuuluvainen
Tutkijatohtori
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Tampereen yliopisto

 

 

 

ProBlogi Ira FT Ira Virtanen
Tutkijatohtori
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Tampereen yliopisto

(kuvat: Jonne Renvall)

 

Category: 2019

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Social Network Integration by Acurax Social Media Branding Company