AVOIMUUS EI OLE YHDEN TEKEMÄÄ

Julkaistu:
Avainsanat: , , , , ,

Avoimuuden vaade värittää maailmaamme. Niin organisaatioilta, yhteiskunnalliselta päätöksenteolta kuin vaikkapa kaupallisilta vaikuttamispyrkimyksiltä odotetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Avoimuuden toteutumista tuetaan erilaisin toimin, kuten lainsäädännöllä (esim. laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, kuluttajansuojalaki) ja lobbausrekistereillä. Avoimuus on yhteinen päämäärä, jonka eteen työskennellään. Esimerkiksi mediakonserni Sanoman kantelu Ylen toiminnasta EU:n komissiolle osoittaa kuitenkin, ettei sisältöjen avoimuus ole kaikille yksioikoisen mieleistä.

Avoimuus on yksinkertaisen monimutkaista myös tieteessä. Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV:n jäsenseuroilleen tekemä kysely paljastaa, että tieteen avoimuus on sekä ohjenuora että haaste tieteellisille yhdistyksille. Muun muassa tutkimuksen laatu ja luotettavuus sekä tutkitun tiedon vaikuttavuus yhteiskunnassa ovat laajasti ymmärrettyjä ja jaettuja avoimen tieteen etuja. Samaan aikaan moni tieteellinen yhdistys ja kustantaja pohtii toimintansa jatkumisen edellytyksiä: jos esimerkiksi tieteelliset julkaisut ovat verkossa kaikkien vapaasti saatavilla, julkaisutoiminnan kuluja ei voida kattaa tilausmaksuin.

Tieteentekijät ja -hyödyntäjät eivät ole avoimena olevien avoimen tieteen kysymystensä kanssa yksin. TSV:n Avoimen tieteen kansallisen koordinaation tavoitteena on edistää keskustelua avoimen tieteen tavoitteista, keinoista, haasteista ja mahdollisuuksista. Avoimuutta tarkastellaan niin toimintakulttuurin, tutkimusaineistojen, julkaisujen kuin opetuksen ja oppimisen avoimuuden kannalta. Tieteen avoimuus on pyörinyt viime aikoina paljon mielessäni, sillä minulla oli ilo ja kunnia pitää TSV:n järjestämässä webinaarissa ”Tieteelliset seurat ja avoin tiede” Prologos ry:n puheenvuoro tieteen avoimuudesta.

Prologos ry – avoimena tieteen edessä ja edestä

”Mielet ovat kuin laskuvarjoja: ne toimivat vain avoinna.” Samoin toimii tiede. Näin täydensin Thomas Dewarin loistavaa aforismia TSV:n webinaarissa. Minulle oli annettu tehtäväksi kertoa, miten avoimen tieteen kysymykset näkyvät Prologos ry:n toiminnassa.

Yhdistyksemme tieteellinen julkaisu Prologi on ollut heti alusta eli vuodesta 2005 lähtien täysin vapaasti verkossa kaikkien saatavilla. Sittemmin Prologin avoimuus on vain nopeutunut: vuoden 2021 alusta lähtien Prologin tekstit on julkaistu heti taitettuina, DOI-tunnuksen kanssa Journal.fi-portaalissa. Julkaistut tekstit kasataan myöhemmin aikakauslehden numeroiksi. Oman jutun julkaisua ja uusimman tiedon äärelle pääsyä ei siis tarvitse odottaa enää yhtä pitkään kuin aiemmin.

Avoimuus ei ole kuitenkaan vain sitä, että tieto on vapaasti ja nopeasti kaikkien saatavilla. Mitä teemme avoimella tiedolla, jonka luokse kukaan ei löydä? Tiedon pitää myös näkyä ja kuulua! Prologos ry:n tavoitteena onkin lisätä tutkitun tiedon ja tieteenalamme löydettävyyttä, näkyvyyttä ja arvostusta ja siten myös vaikuttavuutta. Tätä tarkoitusta varten pyöritämme blogikirjoituksia sisältävää ProBlogia ja viestimme alan uutisista Facebookissa, Twitterissä ja verkkosivuillamme. Lisäksi pyrimme edistämään tieteenalamme näkyvyyttä erilaisin kampanjoin, kuten syksyllä 2020 Twitterissä pyörineellä #nostaväikkäripäivässä-kampanjalla, ja jakamalla vuosittain Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan.

Tieteen avoimuus ei pelkisty vain julkaisutoimintaan ja muuhun viestintään. Tieteellinen yhdistys elää ihmisistä ja ihmisille, ja avoimuus on periaate, joka läpäisee kaiken yhdistystoiminnan. Prologos ry:lle on tärkeää olla yhdistys, jonka toimintaan on helppo osallistua ja myös vaikuttaa. Olemme avoimia erilaisille yhteistyöideoille ja otamme mielellämme kaikenlaista palautetta sekä toimintaideoita ja -apua vastaan läpi vuoden.

Lisäksi pyrimme tapahtumiemme kautta luomaan kohtaamisen paikkoja ja tukemaan avointa tiedon ja ideoiden vaihdantaa, verkostoitumista, rajoja ylittävää yhteistyötä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellisestä tarkastelusta kiinnostuneiden tutkijoiden, opettajien, kouluttajien, opiskelijoiden sekä muiden asiantuntijoiden kesken. Haluamme, että tapahtumiimme on helppo ja kiva tulla. Parhaimmillaan avoimuus onkin myös helposti lähestyttävyyttä ja kaikkien mukaan ottamista. Tämä rooli on tieteelliselle yhdistykselle luontainen, sillä tavoitteenamme ei ole edustaa yksittäisiä ihmisiä tai organisaatioita vaan edistää koko tieteenalaa.

Avoimuus rakentuu vuorovaikutuksessa

Tieteen avoimuudessa on kuitenkin kysymys jostain vielä suuremmasta ja perustavanlaatuisemmasta. Tieteen avoimuus ei ole vain yksisuuntaista tiedon avointa jakamista tai omista tutkimuksista ja saavutuksista kertomista. Tieteen avoimuus on myös avoimuutta tieteelle – se on avoimuutta toisille ihmisille, uusille ideoille, aiheille ja mahdollisuuksille. Avoimuus on kuuntelemista, lukemista, oppimista ja tiedon etsimistä. Avoimuus on kysymistä ja uuteen tietoon tarttumista.

Avoimuus ei ole myöskään vain pääsyä valmiiden tutkimusraporttien äärelle tai vaikkapa jo onnistuneista opetuskokeiluista kertomista. Avoimuus on myös keskeneräisistä asioista keskustelemista ja oman keskeneräisyyden paljastamista: se on kykyä tunnustaa omat tietämyksensä rajat. Tämänkaltainen avoimuus rakentaa siltoja ja päästää meidät toistemme lähelle – yhdistää ja tekee meistä vahvempia.

Avoimuus on asenne: se on halua antaa ja jakaa, mutta myös älyllistä uteliaisuutta, mielen ennakkoluulottomuutta ja keskeneräisyyden edessä sallivuutta. Esimerkiksi tiedepoliittiset linjaukset voivat edistää entistä vapaampaa pääsyä tiedon ja vaikkapa jo kerättyjen tutkimusaineistojen luo, mutta lopulta tieteen avoimuus syntyy vasta halustamme jakaa ajatuksia, tietoa ja osaamista sekä kohdata uusia tietoja ja toisia ihmisiä. Tämän tavoitteen edessä ihan jokainen yksilö on tärkeä, mutta yksikään ei yksinään riitä: avoimuus edellyttää myös yhteisöiltä tahtoa kurkottaa ja kasvattaa kohti avoimuutta.

Avoimuus ei ole yhdentekevää eikä koskaan myöskään yhden tekemää. Avoimuus ei ole yksisuuntaista vaan avoimuus syntyy aina vuorovaikutuksessa. Avoimuus on vastavuoroista. Avoimuus on yhtä lailla antamista ja ottamista vastaan.

Hymyilevä Anne Laajalahti rintakuvassa

Anne Laajalahti, FT

koulutus- ja kehittämisjohtaja, Infor

viestintätieteiden dosentti, Vaasan yliopisto

puheenjohtaja, Prologos ry