Kesytä kaaos! Vuorovaikutusosaamisesta konsepti

Työelämän osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa, ja se vaatii myös korkeakouluopiskelijoilta muuntautuvaa osaamista. Valmistuessaan korkeakoulusta opiskelijoiden on kyettävä tunnistamaan, minkälaista osaamista he voivat soveltaa ja hyödyntää erilaisissa työtehtävissä. Erityisesti substanssiosaamisen rinnalla kehittyvän geneerisen osaamisen soveltaminen työelämän eri tarpeisiin edellyttää taitoa yhdistää ja muokata osaamista merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi.

Vuorovaikutusosaaminen on geneeristä osaamista, mutta myös alakohtaisen vuorovaikutuksen opetuksen hyötyjä on tutkittu ja tunnistettu laajalti (ks. esim. Hyvärinen, 2011; Koponen, 2012; Kostiainen, 2003). Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleisiä taitoja, jotka ovat tärkeitä alasta riippumatta. Jokaisella alalla on kuitenkin omia vuorovaikutukseen liittyviä tilanteista, normeja, odotuksia ja arvoja, joiden hahmottamisen tärkeys korostuu erityisesti ammatillista vuorovaikutusosaamista kehitettäessä. 

Tarkastelemme tässä blogitekstissä erityisesti työelämässä vaadittavaa vuorovaikutusosaamista ammatillisen konseptisuunnittelun ja osaamisen konseptoimisen näkökulmasta. Blogitekstin taustalla on Lapin yliopistossa osana DigiUra-hanketta (ESR) tehty koulutuspilotti, jossa vuorovaikutusosaamisen sisältöjä kehitettiin pysyväksi osaksi taiteiden tiedekunnan maisterivaiheen Ammatillinen konseptisuunnittelu -opintojaksoa.

Konseptoimisen hyödyt osaamisen tunnistamisessa 

Pelkistetysti määriteltynä konseptointi voidaan nähdä laaja-alaisten ja toisiinsa kytkeytyneiden kokonaisuuksien järjestelmällisen tarkastelun prosessina. Usein konseptointi liittyy prosessissa vaiheisiin, jotka ajoittuvat hetkiin ennen käytännön toiminnan aloittamista. Konseptointi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, luomaan suuntia ja valmistautumaan tulevaisuudessa eteen tuleviin tilanteisiin. (Kts. esim. Jääskö & Keinonen, 2004.) 

Kun konseptoinnin ja konseptisuunnittelun käsitteet yhdistetään ammatillisen osaamisen tunnistamiseen, saadaan aikaan ammatillisen konseptisuunnittelun ja ammatillisen osaamiskonseptin käsitteet. Ammatillinen konseptisuunnittelu linkittyy uramuotoilun käsitteeseen: se voidaan nähdä tulevaisuusorientoituneena työskentelymenetelmäkokonaisuutena. Keskiössä on osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja konseptoiminen mielekkään työn ja kestävän työuran muotoilemisen lähtökohtana. 

Ammatillisen osaamiskonseptin ja ammatillisen konseptisuunnittelun käsitteet ovat kehittyneet vähitellen Lapin yliopistossa osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja muotoilemiseen liittyvän opintojakson kehitystyön tuloksena. Käsitteiden ympärille on muodostunut kymmenen opintopisteen laajuinen Ammatillinen konseptisuunnittelu –opintojakso, joka kuuluu muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen koulutusohjelman maisterivaiheen syventäviin opintoihin kaikille opiskelijoille pakollisena suorituksena.  

Opintojakson tarkoitus on vahvistaa opiskelijan käsitystä itsestään työelämään valmistuvana asiantuntijana, kehittää työelämässä vaadittavaa osaamista, luoda verkostoja sekä etsiä mahdollisuuksia soveltaa osaamista yhteistoiminnallisesti työelämän edustajien kanssa. Opintojakso liittää opiskelijoiden opintojen aikana ja ennen opintoja hankkiman osaamisen sekä muun työelämälähtöisen osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin osaksi tutkintorakennetta. Samalla opintojakso rakentaa opiskelijoiden yksilöllisiä ja osaamista lisääviä opintopolkuja sekä luo työelämäyhteyksiä opintojen aikana.  

Opintojakson keskeisenä tavoitteena on muotoilla jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen ammatillinen osaamiskonsepti. Osaamista tarkastellaan laaja-alaisena kokonaisuutena, joka koostuu erilaisista osaamisalueista, toiveista, taidoista, vahvuuksista ja arvoista. Opintojakso alkaa omien tulevaisuuden työelämään liittyvien toiveiden ja haaveiden jäsentelystä. Sen jälkeen opiskelija määrittelee toiveisiinsa peilaten omat osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvät tavoitteensa. Tämän jälkeen opintojaksolla harjoitellaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Lopuksi tunnistetusta osaamisesta rakennetaan jokaisen opiskelijan henkilökohtaista osaamiskonseptia ja osaamisen soveltamisen toimintasuunnitelmaa, joiden avulla tunnistetun osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi.   

Mitä vuorovaikutusosaamisen konseptoiminen teki näkyväksi? 

Vuorovaikutusosaamisen konseptoimista lähdettiin kokeilemaan ensimmäisen kerran koulutuspilotissa syksyllä 2022. Pilotti toteutettiin kielikeskuksen puheviestinnän opettajan sekä muodin, tekstiilitaiteen ja materiaalitutkimuksen opettajien yhteistyönä. Kokeilun pohjana oli DigiUra-hankkeessa toteutetun tarveselvityksen lisäksi Ammatillinen konseptisuunnittelu -opintojakson edellisten vuosien kurssipalautteen perusteella tehdyt huomiot. Saatu palaute ja opintojakson opettajien kokemukset osoittivat, että vaikka opiskelijat pitävät vuorovaikutusosaamista tärkeänä, on valmistuvilla opiskelijoilla vaikeuksia tunnistaa omaa vuorovaikutukseen liittyvää osaamistaan osana omaa ammatillista osaamista. 

Pilottikokeilun tavoitteena oli integroida vuorovaikutusosaamisen sisältöjä pysyväksi osaksi opintojaksoa. Lisäksi erityisenä tavoitteena oli auttaa opiskelijoita vuorovaikutusosaamisensa vahvistamisessa ja tunnistamisessa osaamiskonseptien rakentamisesta saatujen positiivisten kokemusten pohjalta. Lapin yliopistossa jokainen opiskelija suorittaa vähintään kaksi opintopistettä vuorovaikutusosaamiseen keskittyvää opintojaksoa jo kandivaiheessa, joten Ammatillisen konseptisuunnittelun opintojaksolla opiskelijat saivatkin syventävää teoreettista tietoa vuorovaikutuksesta sekä mahdollisuuden lisäharjoitteluun. 

Vuorovaikutusosaamisen konseptoimisen tuloksia tarkasteltiin koulutuspilotin aikana itsearviointilomakkeiden avulla. Opiskelijoiden itsearviointien perusteella vuorovaikutusosaamisen konseptoiminen osana ammatillisen osaamisen konseptoimista vahvisti sekä valmiuksia hahmottaa, ymmärtää että soveltaa vuorovaikutusosaamista aiempaa monipuolisemmin. Opiskelijat oppivat sanoittamaan monipuolisesti ja yksityiskohtaisemmin osaamista, joka aiemmin työhakemuksissa on näyttäytynyt tiivistyksenä: minulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Koulutuspilotin jälkeen osaamiskonsepteissaan opiskelijat tunnistivat ammatilliseksi osaamiseksi esimerkiksi seuraavanlaista vuorovaikutusosaamista: 

• Esiintymisen taito – erityisesti omien töiden esittely   

• Esiintymisjännityksen sietäminen ja hallinta  

• Omasta osaamisesta ja brändistä viestiminen napakasti   

• Palautteen (myös kritiikin) vastaanottaminen  

• Ryhmätyöosaaminen – monenlaisten ihmisten kanssa työskentely, kyky luoda turvallista ilmapiiriä  

• Kuunteluosaaminen – erityisesti asiakkaan toiveiden ja tarpeiden kuunteleminen  

Tarkastellessaan vuorovaikutusosaamistaan konseptoimisen näkökulmasta opiskelijat eivät tunnistaneet vain mitä he osaavat ja missä heidän pitäisi kehittyä, vaan myös sitä mitä he vuorovaikutuksen näkökulmasta arvostavat ja toivovat sekä haluavat tulevaisuuden työelämältä. Käsitys vuorovaikutusosaamisesta laajeni yksilöllisen ulottuvuuden (minä ammattilaisena) lisäksi sosiaalisen ulottuvuuden (minä työyhteisössä) ymmärtämiseen. Osaaminen nähtiin myös yhteisesti tuotettuna. Opiskelijat tekivät havaintoja sekä yhteistyöstä että yhteistyössä oppimisesta. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuorovaikutusosaamisen konseptoiminen tarjoaa työelämään siirtymässä oleville korkeakouluopiskelijoille tehokkaita työkaluja oman vuorovaikutusosaamisensa ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Konseptointi mahdollistaa vuorovaikutusosaamisen ketterän ja modulaarisen jäsentelyn tulevaisuuden työelämävastaaviksi osaamiskokonaisuuksiksi. Vuorovaikutusosaamisen konseptoinnin kehittäminen vahvistaa valmiuksia vastata työelämän vaatimuksiin sekä uudistaa ja sopeuttaa osaamista työelämän muuttuviin tarpeisiin.  

Kerromme mielellämme lisää! 

Kurkkaa myös hankkeessa kehitettyjä verkkosivuja: Worklife Coach | Työkaluja opiskelijoiden työelämätaitojen tukemiseen (lucworklifecoach.fi)

DigiUra – Työelämän digi- ja vuorovaikutustaidot urapolun rakentamisessa -hanke (ESR) on Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteinen hanke. Hanke toteutuu ajalla 01.05.2021-31.10.2023. Tavoitteina on selvittää, mitkä ovat valmistuvan opiskelijan relevantteja työelämätaitoja työnantajien ja tulevaisuuteen suuntautuneen työelämätutkimuksen näkökulmasta, sekä kasvattaa opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan digi- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on myös lisätä korkeakoulujen mahdollisuuksia tukea geneerisen työelämäosaamisen kartuttamista opiskeluaikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on 312 122 €, josta EU:n ja valtion rahoituksen osuus on 249 700 €. 

Kirjoittajat: 

Elina Kreus, yliopisto-opettaja (puheviestintä), Lapin yliopisto

Karoliina Laxström, yliopistonlehtori (muoti, tekstiilitaide ja materiaalintutkimus), Lapin yliopisto

Lähteet:

Hyvärinen, M.-L. (2011). Alakohtainen vuorovaikutuskoulutus farmasiassa (väitöskirja). Tampereen yliopisto. Tampere University Press.

Jääskö, V. & Keinonen, T. (2004). Tuotekonseptointi. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Koponen, J. (2012). Kokemukselliset oppimismenetelmät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutuskoulutuksessa (väitöskirja). Tampere: Tampereen yliopisto.

Kostiainen, E. (2003). Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena (väitöskirja). Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 1.