KORONA-AIKA ON KOROSTANUT TIETEELLISEEN TIETOON PERUSTUVAA JOHTAMISVIESTINTÄÄ

Viestintä nousee yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin jatkuvasti, sekä hyvässä että pahassa, eikä sen merkitystä ole mahdollista enää sivuuttaa organisaatioiden toiminnassa. Kriisin iskiessä on myöhäistä aloittaa toimivan viestinnän suunnittelu, sillä silloin ollaan auttamattomasti myöhässä. Viestinnän ammattilaisia kaivataan entistä enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhtä lailla odotukset johtajien viestintäosaamista kohtaan kasvavat. Viimeistään koronakriisi on nostanut esiin mahdolliset organisaatiossa olevat viestinnän puutteet ja heikkoudet.

ProBlogin edellisessä blogikirjoituksessa viestinnän apulaisprofessori Leena Mikkola Tampereen yliopistosta haastoi viestintäalan toimijoita tutkitun tiedon teemavuoden hengessä pohtimaan omaa asiantuntijuuttaan ja sitä, kuinka edistää omalla toiminnallaan tutkitun tiedon leviämistä. Täydennyskoulutusta suunnitellessa, jatkohaasteena viestinnän asiantuntijoille voisi esittää oman osaamisen täydentämistä tutkitun tiedon ytimessä, yhdessä alan tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa.

Koulutus, työelämä sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimus

Viestintäalan päivittyvät tarpeet eivät väisty pandemian myötä, vaan työelämä ja tutkimus ottavat jatkossakin harppauksia eteenpäin. Viestinnän asiantuntijoiden työ edellyttää jatkuvasti uudistumista ja oman osaamisen kehittämistä. Tilanteeseen on reagoitu myös Opetushallituksessa. Viime vuonna ilmestyneen opetushallituksen julkaisun Media- ja viestintäalan osaamistarpeet mukaan, media- ja viestintäala on yksi nopeimmin muuttuvista aloista ja tämä aiheuttaa suoria paineita viestinnän koulutusta järjestäville tahoille, sillä koulutusta tulee jatkuvasti sopeuttaa vastaamaan työelämän vaatimuksia.

Keskeisimpien media- ja viestintäalan osaamistarpeisiin vaikuttavien muutostekijöiden joukossa julkaisussa mainittiin luotettavaan tutkittuun tietoon johtavien prosessien tukeminen ja vahvistaminen haasteiden edessä. Tutkitun tiedon merkitys ymmärretään, mutta esiin ei kuitenkaan nouse tutkimus ja siihen liittyvät panostukset. Vuoropuhelua toivotaan koulutuksen ja työelämän välille, mutta eikö alan tutkijoiden ottaminen mukaan tuohon keskusteluun olisi myös tarpeen? Yliopistot ovat keskeisessä roolissa viestintäalan asiantuntijuuden vahvistamisessa ja jo nyt vastaavat jatkuvan oppimisen ja koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. Henkilökunta osallistuu mielellään tähän vuoropuheluun.

Omalta osaltaan Tampereen korkeakouluyhteisö on pyrkinyt vastaamaan viestintäalan kasvavaan tarpeeseen tutkitun tiedon tarjoamasta tuesta. Pari vuotta sitten pyörähti Tampereen yliopistossa käyntiin Johtamisviestinnän opintokokonaisuus. Maisterivaiheen opintoihin kuuluva kokonaisuus syntyi Tampere3-hankkeen hengessä, ja kokonaisuudessa pyrittiin yhdistämään Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän ja johtamisen osaamista yhdeksi, helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi. Opintokokonaisuus tuntui vastaavan täydellisesti myös yliopiston ulkopuolella toimivien johtajien ja viestinnän asiantuntijoiden tarpeita. Syntyikin ajatus tarjota opintokokonaisuutta täydennyskoulutuksena tutkitusta tiedosta kiinnostuneille oman osaamisensa kehittäjille.

Akateeminen moduuli täydennyskoulutuksen muotona

Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen palvelut (Tree) tarjoaa täydennyskoulutusvalikoimassaan johtamis- ja organisaatioviestinnän akateemista moduulia. Sivuillaan Tree kertoo, että ”akateeminen moduuli on uusi yhdistelmäopetuksen muoto, jonka ideana on nivoa työelämäkokemus osaksi akateemista koulutusta sekä edistää jo ammatissa työskentelevien ja nuorien tulevaisuuden tekijöiden välistä yhteistyötä.”

Kokonaisuudesta vastaa viestinnän opintosuunta, ja se kestää yhden lukuvuoden ja sisältää neljä, toteutuksiltaan erilaista kurssia. Kokonaisuuden ensimmäinen kurssi, elokuussa alkava organisaatioviestintä, toimii pohjana seuraaville kursseille. Kurssin verkkototeutukselta saa perustiedot viestinnän roolista organisaatioissa.

Moduulin toinen, strategisen viestinnän kurssi, sijoittuu yliopistokalenterin toiseen periodiin. Kurssin toteutuksesta vastaa yrityksen johtamisen opintosuunta ja vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelma. Kurssilla pureudutaan viestinnän johtamisen käsitteisiin sekä teoreettisiin ja käytännöllisiin lähtökohtiin. Kurssilla käsitellään laajasti viestinnän merkitystä osana organisaation toimintaa ja tutuksi tulevat mainetyö, kriisiviestintä, vastuullisuusviestintä, sidosryhmäviestintä, muutosviestintä sekä johtamisviestinnän eettiset näkökulmat.

Kolmas kurssi, vuorovaikutus johtamisessa, syventyy viestinnän ja vuorovaikutusosaamisen merkitykseen johtajan työssä. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee analysoimaan ja kehittämään omaa johtamisviestintäänsä erilaisia teoreettisia näkökulmia ja tuoreinta tutkimustietoa hyödyntäen.

Viimeisessä periodissa järjestetty johtamisviestinnän analyysi -kurssi on TAMK:in järjestämä. Kurssilla toimitaan pienryhmissä ja hyödynnetään ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) menetelmää. Lopputuotoksena kurssilla tehdään kirjallinen analyysi sekä videoitu esitys.

Toivotammekin sinut, viestintäalan asiantuntija, tervetulleeksi tutkitun tiedon äärelle jälleen ensi syksynä, kun Johtamisviestinnän opintokokonaisuus jälleen pyörähtää käyntiin!

Marja Eklund

Yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Tapahtumavastaava, Prologos ry

Pekka Isotalus

Viestinnän professori, Tampereen yliopisto

Lisätietoa:

Johtamis- ja organisaatioviestinnän akateeminen moduuli