Puheviestinnän alan opettajien ensimmäinen koulutus järjestettiin Suomen Puheopistossa. Sieltä valmistui logonomeja, joita valmistui 305 vuosien 1947–1980 välillä. 1970-luvun lopulla opetusministeriö edellytti alan koulutuksen siirtämistä yliopistoon ja Suomen puheopiston toiminta virallisena oppilaitoksena lakkasi. Logonomeilla oli kuitenkin oma yhdistys Logonomit ry, joka oli perustamassa myös puheviestinnän tieteellistä yhdistystä Prologosta.
Logonomien koulutus oli luomassa pohjaa puheviestinnän yliopistokoulutukselle, ja logonomit olivat monella saralla alan uranuurtajia. Koska logonomeja ei ole enää valmistunut vuosikymmeniin, niin on selvää, että jäsenistö ikääntyy eikä uusia jäseniä tule. Tähän päivään saakka Logonomit ry on tunnettu erityisesti Vuoden puhujan valinnasta. Tänä vuonna valittiin Vuoden puhujaksi Aira Samulin. Hän oli oli 40. tittelin saanut ja samalla kaikkien aikojen viimeinen Vuoden puhuja, sillä samassa tilaisuudessa yhdistys ilmoitti lopettavansa toimintansa.
Yksi vaihe suomalaisen puheviestinnän historiassa päättyy, kun Logonomit lopettavat yhdistystoimintansa. Mutta – niin kuin elämässä usein – jonkin päättyessä kääntyy samalla uusi sivu uusine mahdollisuuksineen.
Uuden sivun historia alkoi vuonna 2006, kun kutsuin eri puolelta Suomea Tampereelle tuttuja puheviestinnän opettajia, jotka opettivat puheviestintää yliopistojen kieli- ja viestintäopinnoissa. Tuolloin alkoi epämuodollisen verkoston toiminta, joka ensin toimi VASU-hankkeen nimellä. Vasu muuttui pian LAAPU-hankkeeksi (laatua puheviestinnän opetukseen) ja mukaan tuli myös ammattikorkeakoulujen puheviestinnän opettajia.
Laapu on toiminut epävirallisena puheviestintää korkeakouluissa opettavien verkostona, joka on järjestänyt tapaamisia ja koulutustilaisuuksia alan opettajille. Laapun yksi merkittävä saavutus on, kun se määritteli kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvan puheviestinnän opetuksen tavoitteet ja ydinsisällöt, jotka on esitelty kirjassa Akateeminen puheviestintä.
Laapu ei ole kuitenkaan järjestäytynyt yhdistykseksi, mikä vaikeuttaa monella tavalla sen käytännön toimintaa. Tämän takia Laapu ja Prologos ry ovat alkaneet neuvotella Laapun liittämisestä osaksi Prologoksen toimintaa. Prologos pystyy tarjoamaan Laapulle organisoidun toiminnan puitteet ja resursseja.
Jos laapulaiset päättävät liittyä joukkoomme, niin yhdistyksen puheenjohtajana toivotan laapulaiset sekä lämpimästi tervetulleeksi yhdistykseemme että tervetulleiksi vaikuttamaan aktiivisesti Prologoksen toimintaan. Tämä liitos toivottavasti heijastuu puheviestinnän opettamisen asioiden entistä vahvempana näkymisenä yhdistyksen toiminnassa. Toivonkin, että voimme virallistaa tämän liiton jo alkusyksystä.
Kun siis puheviestinnän opettamisen historiassa yksi sivu kääntyy logonomien päättäessä toimintansa, niin uusi sivu näyttäisi alkavan uusin voimin ja ideoin, jos Prologoksessa on jatkossa entistä enemmän alan opettajia mukana.
Pekka Isotalus
Puheenjohtaja, Prologos ry
Puheviestinnän professori, Tampereen yliopisto
KIRJALLISUUS
Almonkari, M. & Isotalus, P. (toim.), 2009. Akateeminen puheviestintä. Helsinki: Finn Lectura.