Miten epävarmuutta hallitaan kriisien keskellä?

Julkaistu:
Avainsanat: , , , ,

Vain huonoja uutisia. Viime aikoina tämä ajatus on noussut usein pintaan uutismedioita seuratessa. Ukrainan sota järkyttää ja koskettaa monilla tasoilla, tuorein IPCC-raportti povaa ennennäkemätöntä kiirettä vastata ilmastokriisin vaikutuksiin, eikä koronaviruksesta ole päästy vieläkään eroon. Eivätkä näiden rinnalle yltäneet uutiset erityisemmin trendiä muuta: Ylen uutiskooste maaliskuun alkupuolella mainitsi muun muassa, että Australiassa tulvii ja seksuaalikasvatusta rajoittava lakimuutos etenee Floridassa. Jos hyviä uutisia on, niille ei ole tilaa.

Tämänhetkinen maailmantilanne herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Viime viikkojen aikana olen ollut järkyttynyt, ahdistunut, turhautunut ja hämmentynyt. Olen tuntenut yhtä aikaa helpotusta ja syyllisyyttä siitä, miten oma arkeni on saanut jatkua lähes ennallaan, vaikka maailma ympärillä muuttuu perustavanlaatuisesti. Myös tämän blogitekstin kirjoittamisen kynnys meinasi nousta mahdottoman korkeaksi, kun jokainen aihe tuntui riittämättömältä tähän hetkeen. Kun tuntuu väärältä kirjoittaa siitä, mistä osaisi, päätyy kasvokkain epävarmuuden kanssa. Siksi kirjoitan tänään epävarmuudesta.

Epävarmuutta hallitaan yksin ja yhdessä

Epävarmuuden hallinnan teoria (esim. Brashers 2001) selittää sitä, miten epävarmuus rakentuu ja miten sitä hallitaan. Epävarmuutta tunnetaan hyvin erilaisissa tilanteissa ja suhteissa. Siksi onkin selvää, että suuret, globaalit muutokset, kriisit ja kaiken ympärillä vellova valtava informaation määrä aiheuttaa epävarmuutta. Epävarmuutta hallitaan monin keinoin, niin itsenäisesti kuin muiden kanssa, eikä yksi tapa ole automaattisesti toista parempi. Tälläkin hetkellä moni meistä varmasti punnitsee saamamme tiedon luotettavuutta ja omia voimavarojamme suhteessa informaation määrään. Yksi hakee tietoa mahdollisimman paljon ja usein, toinen suojelee itseään sulkemalla uutiskanavat kokonaan. Tutkimustieto osoittaa, että uutisten tuntuessa kuormittavilta, uutismedioita voidaan haluta kuluttaa vähemmän tai jopa alkaa vältellä kokonaan (Villi ym. 2022).

Epävarmuutta hallitaan myös vuorovaikutuksessa. Haemme tietoa toisilta, jaamme omaa tietoamme ja arvioimme yhdessä, miten tietomme rakentavat käsitystämme todellisuudesta. Tiedon ohella on tärkeää jakaa myös tunteita: epävarmuuden tunteen, pelon ja ahdistuksen jakaminen mahdollistaa tuen tarjoamisen, saamisen ja antamisen. Myös ProBlogissa (Laitinen & Rajamäki) on juhlistettu jaettua epävarmuutta: tulemme kohdatuiksi ja huomatuiksi epävarmuutemme kanssa, kun uskallamme puhua siitä. Samalla voimme auttaa muita käsittelemään omaa epävarmuuttaan. Tilanteessa, jossa epävarmuutta aiheuttavat suuret muuttujat, on erityisen arvokasta voida jakaa epävarmuuden kokemuksiaan. Emme aina löydä ratkaisuja, mutta voimme löytää tukea ja ymmärrystä. Ja kenties niitä tapoja, joilla voimme sittenkin vaikuttaa.

Epävarmuus on myös toivoa

Vaikka vallitseva maailmantilanne epävarmoine tekijöineen huolestuttaa, tarjoaa epävarmuuden hallinnan teoria tärkeän näkökulman, johon lopuksi haluan tarttua. Epävarmuus ei tarkoita yksinomaan ahdistusta ja negatiivisuutta – se antaa myös mahdollisuuden ylläpitää toivoa. Epävarmuutta on sekin, ettemme voi tietää skenaarioista juuri kaikkein pahimman toteutuvan. Ehkäpä siksi kaikkein synkimpien hetkien epävarmuuden hallintaa voisi olla turvan hakeminen epävarmuudesta: kun emme tiedä, että asiat tulevat muuttumaan huonompaan, ne voivat muuttua myös parempaan. Tätäkin epävarmuuden ulottuvuutta voimme vahvistaa vuorovaikutuksessa. Antakaamme siis yhdessä mahdollisuus epävarmuudesta kumpuavalle toivolle ja etsikäämme ratkaisuja, joilla voimme vaikuttaa asian kulkuun toivomaamme suuntaan. 

Rasa Jämsen

Viestinnän yliopistonopettaja, väitöskirjatutkija

Jyväskylän yliopisto

Prologos ry:n tapahtumavastaava

Kirjallisuus

Brashers, D. E. (2001). Communication and Uncertainty Management. Journal of Communication, 51(3), 477–497. https://doi.org/10.1111/j.1460-2466.2001.tb02892.x

Villi, M., Aharoni, T., Tenenboim-Weinblatt, K., Boczkowski, P. J., Hayashi, K., Mitchelstein, E., Tanaka, A., & Kligler-Vilenchik, N. (2022). Taking a Break from News: A Five-nation Study of News Avoidance in the Digital Era. Digital Journalism, 10(1), 148–164.

https://doi.org/10.1111/j.1460-2466.2001.tb02892.x