Prologi – viestinnän ja vuorovaikutuksen aikakauslehdessä päätoimittaja ja toimituskunnan kokoonpano vaihtuvat kahden vuoden välein. Tammikuussa 2023 jälleen yksi kaksivuotiskausi tuli päätökseensä ja kapula siirtyi seuraavalle Prologin päätoimittajalle ja toimituskunnalle. Tässä blogissa me – Prologin entinen ja nykyinen päätoimittaja – katsomme taakse päin ja tulevaan.
Julkaisukanavana Prologi on ollut isojen muutosten keskellä viime vuosina. Menneiden vuosien pääkirjoitukset vahvistavat havainnon. Prologi on dynaaminen julkaisu, jossa on aina uutta meneillään. Kaudella 2021–2022 Prologissa uudistuivat taitto ja julkaisumuoto, kun paperisesta versiosta luovuttiin. Samalla Prologi muuttui puhtaasti verkkojulkaisuksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämässä OJS -järjestelmässä. Samalla päätimme nopeuttaa tutkitun tiedon saatavuutta julkaisemalla uudet artikkelit ennakkoon niin sanottuina online first -julkaisuina jo ennen varsinaiseen numeroon kytkemistä. Kaikki nämä uudistukset toivat mukanaan liudan pienempiä ja suurempia muutoksia Prologin toimituskäytänteisiin. Muutoksista merkittävimmäksi nostamme vuoden 2021 alussa tehdyn loikan, jonka myötä Prologi muuttui kerran vuodessa julkaistavasta vuosikirjasta tieteelliseksi aikakauslehdeksi, jossa on ympärivuotinen avoin artikkelihaku. Tätä muutosta olivat jo aikaisemmat toimituskunnat tukeneet. Muutoksen tavoitteena oli avoin ja nopea julkaiseminen laadusta tinkimättä.
Muutokset herättivät lukuisia kysymyksiä. Milloin saisimme ensimmäisen käsikirjoituksen arvioitavaksi? Miltä tieteenaloilta Prologiin tulisi yhteydenottoja? Kuinka notkeasti OJS -järjestelmä toimisi? Koska ensimmäinen numero julkaistaisiin? Iloksemme totesimme, että kirjoittajat lähettivät innokkaasti käsikirjoituksia ja 21.1.2021 julkaistiin Prologi – Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellisen aikakauslehden ensimmäinen numero, joka sai tunnisteen 1/2021.
Viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymykset ytimessä – katsanto avara
Erityisesti iloitsemme siitä, että Prologiin on tarjottu käsikirjoituksia, joissa viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymyksiä on tarkastelu monesta eri näkökulmasta ja tieteenalasta käsin sekä erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Lehden nimi kertoo fokuksesta, joka mielestämme mahdollistaa viestinnän ja vuorovaikutuksen ilmiöiden tarkastelun monesta tulokulmasta. Säännöllisesti ilmestyvässä, tieteellisessä aikakauslehdessämme on jo nyt julkaistu vertaisarvioituja artikkeleita, jotka käsittelevät laaja-alaisesti viestintää ja vuorovaikutusta käsitteleviä tutkimuksia ja näkökulmia.
Alusta asti on ollut selvää, että moninaisille äänille on tarvetta, ja ne ovat Prologiin tervetulleita. Viestintään ja vuorovaikutukseen keskittyvä aikakauslehti elää ja voi hyvin vain, jos julkaisun aiheista kiinnostuneet tutkijat tarjoavat lehteen käsikirjoituksiaan ja ne jalostuvat laadukkaaksi tieteelliseksi tiedoksi vertaisarvioinnin myötä. Mitä useampi tutkija päätyy valitsemaan juuri Prologin julkaisukanavakseen, sitä useampaa lukijaa lehti kiinnostaa ja sitä vankemmaksi lehden asema suomalaisen tieteellisen julkaisemisen kentällä muodostuu. Me pidämme tärkeänä sitä, että katsanto on avara ja ovet ovat avoimet monenlaiselle ja monikieliselle tutkimukselle, jonka keskiössä ovat viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymykset. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tieteiden välisyyttä, uusia menetelmällisiä otteita ja tieteenalallemme tyypillisten aiheiden käsittelyä totutusta poikkeavalla tavalla – siis jotakin uutta ja jotakin vanhaa. Oleellista on tällöin kääntää katsetta siihen, mitä avaukset mahdollistavat ja millaista uutta tietoa viestinnän ja vuorovaikutuksen ilmiöistä saadaan esiin.
Muutos on pysyvää – Prologi kehittyy jatkossakin
Vuonna 2021 tehtiin päätös siitä, että Prologissa voi julkaista jatkossa myös teemanumeroita. Tätä tarkoitusta varten toimituskunta laati ohjeistuksen Prologissa julkaistaville teemanumeroille. Keskustelimme teemanumeroiden toimittamiseen liittyvistä kysymyksistä muiden kotimaisten tiedelehtien toimituskuntien kanssa. Saimme heiltä arvokkaita vinkkejä teemanumeroiden toimittamisesta ja yhteistyöstä vierailevien toimittajien kanssa.
Teemanumeroehdotuksia saatiin heti vuoden 2022 alussa kaksi ja myös tämä muutos on nyt koeponnistettu. Maaliskuuussa 2023 julkaistiin Prologin ensimmäinen teemanumero, joka on numeroltaan 1/2023. Se keskittyi viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteisöjen tutkimusperustaiseen kehittämiseen. Teemanumeron toimittivat Leena Mikkola (Tampereen yliopisto) ja toinen allekirjoittaneista (Sanna Herkama, Turun yliopisto). Syksyn 2023 aikana valmistuu myös toinen teemanumero, joka keskittyy teknologian käyttöön vuorovaikutuksessa. Artikkeleita yhdistää aiheen lisäksi keskusteluanalyyttinen ote. Teemanumeron toimittavat Florence Oloff (Leibniz-Institute for the German Language & Oulun yliopisto) ja Joonas Råman (Centria ammattikorkeakoulu).
Vuoden 2023 alussa aloittanut toimituskunta kehittää Prologia edelleen avoimen tieteen hengessä. Prologi on hakenut mukaan Sherpa Romeo -verkkopalveluun, jossa on mahdollista tarkastella sinne rekisteröityjen tieteellisten lehtien ja kustantajien avoimen saatavuuden politiikkaa. Palveluun mukaan pääseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kuka tahansa voi kyseisestä verkkopalvelusta tarkistaa helposti, missä määrin avoimen julkaisemisen periaatteet toteutuvat Prologissa. Tieteellisten seurain valtuuskunta on kannustanut kotimaisia, ei-kaupallisia tieteellisiä lehtiä, joiden julkaisijana usein toimii tieteellinen yhdistys, hakemaan mukaan.
Kansainvälisen tiedejulkaisemisen jätit ovat saaneet kritiikkiä kohtuuttomista julkaisumaksuistaan. Verrattain pienen, avoimen ja käyttäjilleen ilmaisen tiedelehden näkökulmasta keskustelu on tervetullutta. Prologissa voi julkaista artikkeleita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Prologissa artikkelit siirtyvät vertaisarvioinnin ja puoltavan julkaisupäätöksen jälkeen heti taitosta suoraan avoimesti verkkoon. Tämä palvelee niin kirjoittajia kuin lukijoitakin. Embargot eli maksullisten lukuoikeuksien aikarajoitukset eivät tieteellistä keskustelua ja tutkimuksen vaikuttavuutta meillä estä. On selvää, että muutokset eivät jää tähän. Avoimen tieteen lisäksi saavutettavuus ja tekoäly ovat teemoja, joista toimituskunnassa keskustellaan toistuvasti. Prologi kehittyy myös jatkossa.
Prologi lähitulevaisuudessa
Ennen vuoden vaihteessa tapahtunutta kapulanvaihtoa meillä oli aavistus, että vuodesta 2023 saattaa tulla Prologin lähes 20-vuotisen historian vilkkain julkaisuvuosi. Tämä näyttää käyvän toteen ja numeroita tänä vuonna julkaistaan kolme. Kapulaa vaihdettiinkin vuoden vaihteessa tarkoituksellisesti niin, että mukana toimituskunnassa olisi Prologin toimitustyöhön ja uuteen sähköiseen julkaisujärjestelmään perehtyneitä osaajia sekä uusia toimituskunnan jäseniä, jotka tuovat tuoreita ideoita ja kriittistä katsantokantaa julkaisun kehittämiseen. Mukana toimituskunnassa on jäseniä neljästä eri yliopistosta – Turusta, Tampereelta, Vaasasta ja Jyväskylästä – ja he ovat tuoneet mukanaan toimituskuntaan monenlaista osaamista ja näkemystä tiedejulkaisemisesta.
Tulevalla kaudella 2023–2024 Prologin toimituskunta pyrkii entisestään vahvistamaan aikakauslehden asemaa kotimaisena julkaisukanavana ja edistämään laadukasta, kestävää ja avointa tiedettä. Katsanto on avara ja ovet ovat avoimet tutkimukselle, jossa tarkastellaan viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymyksiä eri näkökulmista ja tieteenaloista käsin.
Olemme iloisia siitä, että Prologissa julkaistaan, sitä luetaan ja julkaistuja artikkeleita hyödynnetään monissa yhteyksissä tieteen tekemisessä, opetuksessa, kehittämistyössä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa – julkaisu odottaa käsikirjoituksianne!
Kauas katsoen ja avoimin mielin,
Sanna Herkama, erikoistutkija, FT, Turun yliopisto, Prologin päätoimittaja 2023–2024
Ira Virtanen, erityisasiantuntija, FT, Tampereen yliopisto, Prologin päätoimittaja 2021–2022