Lähetimme huhti-toukokuussa 2021 jäsenlistalle kyselyn, jossa tiedustelimme jäsenten mietteitä yhdistyksestä, sen merkityksestä sekä toiminnasta nykyisellään. Kyselyyn vastasi noin 15 % yhdistyksen koko jäsenmäärästä. Nykyisen johtokunnan jäsenet eivät osallistuneet kyselyyn. Vastaajat edustivat eri-ikäisiä jäsenyyksiä aina yhdistyksen alkutaipaleella mukaan tulleista tuoreempiin jäseniin. Puolet vastaajajoukosta kertoi olleensa yhdistyksessä jäsenenä yli vuosikymmenen ajan. Ammattia, asemaa tai työpaikkaa kyselyssä ei tiedusteltu, mutta lähes puolet vastaajista kertoi toimivansa opetustehtävissä, vajaa kolmannes tutkimustehtävissä, kolmannes muissa asiantuntijatehtävissä ja neljäsosa koulutustehtävissä. Vastausvaihtoehtoja oli mahdollista valita useampia, koska moni toimii samanaikaisesti useissa rooleissa.
Vastaajien suhteellisesti pieni määrä ei tarjoa mahdollisuutta yleistää kyselyn vastauksia koskemaan koko jäsenjoukkoamme. Tämän blogitekstin tarkoituksena ei ole raportoida systemaattisesti jäsenkyselyn tuloksista. Kirjoittajina haluamme tarkastella yhdistyksen jäsenyyden merkitystä ja jäsenten keskenään ristiriitaisiakin käsityksiä ja kokemuksia. Valtaosa jäsenkyselyn vastaajista kertoi kokevansa yhdistyksen itselleen tarpeelliseksi ja olevansa toimintaan tyytyväisiä. Vastauksista nousee silti esille monia sellaisia ajatuksia, jotka on syytä kuulla ja huomioida yhdistyksen toiminnan suunnittelussa. Näin Prologos voi palvella ja edustaa koko jäsenkuntaansa vielä paremmin.
Pääsy tiedon äärelle ja linkki ihmisiin
Prologoksen jäsenyys linkittyy suoraan viestinnän alaan. Usein jäseneksi liitytään jo opintojen aikana ja jäsenyyden odotetaan tarjoavan ammatillista hyötyä. Sysäyksen liittymiseen voi antaa vaikkapa edullisempi osallistumismaksu yhdistyksen tapahtumaan, mutta yhdistykseen kuulumisen syyt ovat kuitenkin syvemmällä. Niitä ovat halu kiinnittyä tieteenalaan ja sen asiantuntijayhteisöön sekä tarve päästä hyödyllisen ja ajankohtaisen tiedon äärelle. Yhdistys toimii ikään kuin napanuorana opiskeluajoista tämän päivän asiantuntijuuteen. Jäsenet haluavat pysyä mukana alan tutkimuskentän tapahtumissa, tavata kollegoitaan ja vanhoja tuttaviaan sekä verkostoitua uusien toimijoiden kanssa.
Yhdistykseen kuulumisen taustalla voi olla myös velvollisuudentunto oman ja verrattain pienen tieteenalan tukemiseen ja ylläpitämiseen. Prologos näyttäytyy viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellistä yhteisöä edustavana voimana. Yhdistystä kuvataan omaksi henkiseksi ja tieteelliseksi viiteryhmäksi ja jäsenyyden kerrotaan vahvistavan esimerkiksi omaa tutkijaidentiteettiä.
Kokemuksia eriarvoisuudesta
Vastauksissa kerrotaan, että suurin osa ajattelee yhdistyksen olevan tarkoitettu kaikille viestinnästä ja vuorovaikutuksesta kiinnostuneille kuten tutkijoille, kouluttajille, opettajille, opiskelijoille ja muille asiantuntijoille. Kaikille asia ei näyttäydy samoin, sillä osa vastaajista kokee Prologoksen toiminnan olevan suunnattua ennen kaikkea yliopistoyhteisössä toimiville ja tarjoavan kohtaamispaikan pääasiassa heille. Ulkopuolisuus yliopistoyhteisöstä voi tuottaa ulkopuolisuuden tunnetta myös yhdistyksessä. Pohdinnan paikka onkin siinä, kuinka Prologos voisi tasapuolisemmin huomioida erilaiset jäsenensä ja tarjota yhdenvertaisemman kokemuksen kuulumisesta alan yhteiseen yhteisöön.
Yliopistokaan ei ole monoliitti. Vastauksissa nousevat esiin myös yliopistoyhteisön asiantuntijoiden erilaiset toiveet ja tarpeet. Osa vastaajista toivoo, että opetuksen tarpeita huomioitaisiin enemmän ja alan opetukselle osoitettaisiin arvostusta. Tutkimuksen roolin nähdään korostuneen opetuksen jäädessä sen jalkoihin. Toisaalta tutkimukselle ja tutkijoille toivotaan vieläkin vahvempaa roolia. Myös muuta työelämänäkökulmaa toivotaan mukaan monipuolisemmin, sillä yhdistyksen jäseniä toimii laajasti erilaisissa tehtävissä yliopistoyhteisön ulkopuolella.
Tieteellisessä yhdistyksessä tutkimuksen merkitys ja sen tukeminen voidaan perustellusti nähdä arvona sinänsä. Tutkimuksen ja tutkijoiden roolin vahvistuminen Prologoksessa on epäilemättä paikkansapitävä havainto, jota selittää niin yhteiskunnan kuin toimintaympäristönkin muutos tällä vuosituhannella.
Viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys tunnistetaan yhteiskunnassa yhä laajemmin, alan koulutuspaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti, alan jatkotutkintojen määrä moninkertaistunut ja tutkimuksen kenttä laajentunut. Vahva, eteenpäin katsova ja ajassa elävä tutkimus tarjoaa paitsi koko yhteiskunnalle myös erityisesti alan opetukselle tukevan selkänojan ja oikeuttaa sen aseman osana erilaisia tutkintoja. Monipuolinen ja tutkimukseen perustuva opetus ja koulutus on puolestaan tärkeä väylä sille, että tutkimuksia luetaan, niitä sovelletaan käytäntöön ja herätetään kiinnostusta tuottaa uutta tutkimusta.
Työelämän asiantuntijat, kouluttajat ja opettajat tarvitsevat tutkijoiden tuottamaa arvokasta tietoa ja tutkijat taas tarvitsevat kaikkia edellisiä lukijoikseen sekä tuottamansa ymmärryksen levittäjiksi ja soveltajiksi. Tarvitsemme siis toinen toisiamme. Vuorovaikutuksen asiantuntijoina ymmärrämme, kuinka tärkeää on osoittaa arvostusta. Muistammehan sen myös omassa yhdistyksessämme.
Rakennamme Prologosta yhdessä
Suomea kuvataan usein yhdistystoiminnan luvatuksi maaksi, sillä kolme neljäsosaa suomalaisista kuuluu yhdistyksiin. Suomalainen erityispiirre on se, että yhdistyksiin kuulutaan usein passiivisena jäsenenä. (Siisiäinen & Kankainen, 2009.)
Pienessä yhdistyksessä voikin olla vaarana, että yhdistyksen toiminta jätetään luottamushenkilöiden harteille. Ajan myötä aktiivijoukon ulkopuolelta osallistumiseen saattaa muodostua kynnys. Toiminnan järjestämisessä tarvitaan kuitenkin moniäänisyyttä ja vastuuta on hyvä jakaa laajemmin.
Yhdistyksen etu on, että prologoslaiset uskaltavat ja haluavat osallistua toimintaan myös johtokuntajäsenyyksien ulkopuolelta. Esimerkiksi ProBlogi on erinomainen väylä saada äänensä kuulumaan viestinnästä ja vuorovaikutuksesta kiinnostuneille ja tieteellisen aikakauslehti Prologin kautta ääni kantaa laajalle lukijakunnalle. Yhdistys rakentuu ihmisistä ja muovautuu juuri sellaiseksi kuin sen yhdessä rakennamme.
Vahvan ja meille kaikille yhteisen Prologoksen perusta on paitsi tieteessä ja tutkimuksessa myös matalassa kynnyksessä järjestää juuri sellaista toimintaa kuin me jäsenet toivomme ja tarvitsemme. Esimerkiksi syksyllä 2020 järjestetyt ensimmäiset etäopetuskahvit saivat alkunsa jäsenten toiveista ja tarpeista. Toiset etäopetuskahvit järjestetään jo elokuussa. Jäsenten aktiivisuus luo uusia perinteitä – mikä on seuraava askel?
Kirjoittajat:
Eeva Kaarne, puheviestinnän yliopisto-opettaja
Tampereen yliopiston kielikeskus
Prologo ry:n rahastonhoitaja
Manne Maalismaa, puheviestinnän yliopisto-opettaja
Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus
Prologos ry:n tapahtumavastaava
Kirjallisuus
Siisiäinen, M. & Kankainen, T. (2009). Järjestötoiminnan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Teoksessa Suomalaiset osallistujina. Katsaus suomalaisen kansalaisvaikuttamisen tilaan ja tutkimukseen. Oikeusministeriön julkaisuja 2009:5. (s. 90−137). Helsinki: Oikeusministeriö.