PROLOGOS RY:N #NOSTAVÄIKKÄRIPÄIVÄSSÄ-KAMPANJA TEKEE VIESTINNÄN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUSTA TUNNETUMMAKSI

Viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus ympäröivät meitä, ja meillä kaikilla on niistä omakohtaisia kokemuksia sekä erilaisia esimerkiksi kasvatuksen ja median synnyttämiä käsityksiä. Viestintä ja vuorovaikutus ovat suosittuja keskustelunaiheita monissa työ- ja yksityiselämän yhteyksissä. Viestintä ja vuorovaikutus herättävät mielipiteitä ja nostavat tunteita pintaan, niistä kysytään, kerrotaan, kuullaan ja luullaan monenlaista ja ne ovat inspiroineet lukemattomia taiteilijoita ja tarinankertojia tulkitsemaan maailmaa ympärillämme, välillämme ja sisällämme.

Viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat myös suosittuja tieteellisen tarkastelun kohteita. (Puhe)viestinnän tutkimisella ja opettamisella on suomalaisissa yliopistoissa pitkät ja kunniakkaat perinteet: ensimmäinen puheviestinnän professuuri perustettiin vuonna 1984 Jyväskylän yliopistoon ja toinen vuonna 2005 Tampereen yliopistoon. Ensimmäinen puheviestinnän pro gradu -tutkielma, Tarja Valkosen ”Sairaalahenkilöstön viestintäasenteiden ja puhumistottumuksien tutkiminen: viestintäarkuuden arviointia”, valmistui vuonna 1984, ja ensimmäinen puheviestinnän väitöskirja, Aino Sallisen ”Finnish communication reticence: perceptions and self-reported behavior”, julkaistiin vuonna 1986. Sittemmin suomalaisista yliopistoista on valmistunut 37 ihmisten välistä vuorovaikutusta tarkastelevaa väitöskirjaa entisestä puheviestintä- ja nykyisestä viestintä-oppiaineesta: 29 Jyväskylän yliopistosta ja 8 Tampereen yliopistosta.

Oppiaineemme ja tieteenalamme kiinnostuksen kohteet sekä tavat tarkastella viestintää ja ihmisten välistä vuorovaikutusta ovat vuosien saatossa osin muuttuneet. Niin on muuttunut myös maailma yliopistojen ulkopuolella. Jatkuvan muutospuheen keskellä on vaarana unohtaa, että kaikki ei kuitenkaan koko ajan muutu tai nopeasti vanhene. Tieteenalallamme on tehty runsaasti arvokasta tutkimusta, jonka tulokset, johtopäätökset ja teoreettinen kontribuutio hyödyttävät edelleen niin toisia tutkijoita kuin muita tutkitun tiedon ystäviä, hyödyntäjiä ja soveltajia. Samaan aikaan kun uutta tutkimusta tehdään ja tarvitaan, myös aiemmat tutkimukset avartavat ajatuksia, tarjoavat oivalluksia ja ovat usein suoraan hyödynnettävissä esimerkiksi opetustyössä, työelämän kehittämisessä tai vaikkapa hyvinvoinnin edistämisessä.

Tämä sai meidät Prologos ry:n johtokunnassa pohtimaan, miten voisimme nostaa tieteenalallamme jo tehtyjä tutkimuksia ja edelleen ajankohtaisia tutkimustuloksia uudelleen valokeilaan. Syntyi ajatus #nostaväikkäripäivässä-kampanjasta. Uskomme vahvasti, että tutkittu tieto luo parhaan pohjan viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiselle, ja haluamme konkreettisesti edistää tieteenalallamme aikojen saatossa tehdyn tutkimuksen näkyvyyttä, tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi toivomme, että kampanjamme innostaa osaltaan ihmisiä viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä laajemminkin maailman tieteellisen tarkastelun pariin.

Käytännössä #nostaväikkäripäivässä-kampanjamme etenee niin, että nostamme ma 19.10.2020 alkaen tulevien viikkojen aikana Twitter-tilillämme (@Prologos_ry) esille Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston entisestä puheviestintä- ja nykyisestä viestintä-oppiaineesta valmistuneiden väitöskirjojen keskeisimpiä tuloksia: aloitamme vanhimmasta ja päätämme kampanjamme uusimpaan väitöskirjaan. Tviitit ovat Prologos ry:n johtokunnan yhdessä kirjoittamia, ja myös tämä bloggaus on yhdeksän ihmisen yhteistyön tulosta.

Tiedostamme, että kontribuutiomme viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksen tunnetummaksi tekemiseksi on valitettavan rajallinen, ja runsaasti ansiokkaita viestinnän väitöskirjoja jää kampanjamme ulkopuolelle. Viestintä ja vuorovaikutus ovat monitieteisiä tutkimuskohteita, ja myös moni eri tieteenaloilla tehty väitöskirja ansaitsisi tulla kampanjamme yhteydessä mainituksi ja julkisuudessa uudelleen esille.

Koska meidän oli yhdistyksenä kuitenkin välttämätöntä tehdä kampanjassamme jonkinlainen rajaus, toivomme teiltä kaikilta tämän bloggauksen lukijoilta ja kampanjan seuraajilta apua. Toivomme, että liitytte joukkoomme ja kerrotte verkostoissanne kanssamme – niin uusista kuin vanhoista – väitöskirjoista tai muista tieteellisistä tutkimuksista. Vanha väitöskirja on vain harvoin kokonaan vanhentunut, ja uskomme, että huolella tehdyt väitöskirjat ansaitsevat tulla löydetyiksi ja luetuiksi vielä vuosienkin päästä.

Tule siis mukaan kampanjaamme, tee jo tehtyjä tutkimuksia kanssamme tunnetummaksi ja #nostaväikkäripäivässä!

Kirjoittajat 

Anne Laajalahti, FT
koulutus- ja kehittämisjohtaja, Infor
viestintätieteiden dosentti, Vaasan yliopisto
Prologos ry:n puheenjohtaja

Marja Eklund
yliopisto-opettaja, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto
Prologos ry:n viestintävastaava

Tessa Horila, FT
yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto
ProBlogin toimitussihteeri

Eeva Kaarne
yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Anna-Leena Macey
tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto

Janne Niinivaara
asiantuntija, Helsingin yliopisto
Prologos ry:n sihteeri

Mitra Raappana, FT
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
Prologos ry:n varapuheenjohtaja

Sari Rajamäki
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto   

Esteri Savolainen
yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto
Prologos ry:n rahastonhoitaja