Yliopistoissa puhaltaa tällä hetkellä monenlaisia muutoksen tuulia. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolain uudistus muutti monia asioita. Samassa yhteydessä moni yliopisto muutti myös rakenteitaan. Tämä jälkeen muutokset ovat olleet jatkuvia, eikä ainakaan julkisen keskustelun perusteella jatkuville rakenteellisille muutoksille ole näkyvissä loppua. Myös taloudelliset leikkaukset koskevat kaikki yliopistoja ja tieteenaloja. Varsinkin humanistiset tieteet ovat olleet vaaravyöhykkeellä, mutta eivät onneksi viestintätieteet.
Puheviestintää voi tällä hetkellä opiskella täysimääräisesti kahdessa yliopistossa – Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Helsingin yliopistoon ei enää muutamaan vuoteen ole otettu uusia pääaineopiskelijoita, mutta aikanaan sisäänotetut opiskelijat toki koulutetaan siellä maistereiksi. Menneen talven aikana sekä Jyväskylässä että Tampereella on päätetty tehdä isoja rakenteellisia muutoksia.
Jyväskylän puheviestintä viestintätieteiden laitoksella on saanut olla pitkään samassa toimintaympäristössä. Nyt yliopiston hallitus on päättänyt muuttaa tiedekunta- ja laitosrakenteita 1.1.2017 alkaen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että humanistinen tiedekunta ja osa yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta yhdistyvät ja uuden tiedekunnan nimeksi tulee humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Myös viestintätieteiden ja kielten laitos yhdistyvät, ja uudesta laitoksesta tulee kieli- ja viestintätieteiden laitos. Samalla yhteisöviestinnän oppiaine siirtyy humanistisesta tiedekunnasta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun ja se saa uudeksi nimekseen viestinnän johtaminen.
Puheviestinnässä on myös pitkään käyty keskustelua, pitäisikö tieteenalamme nimeä muuttaa. Tätä keskustelua on käyty menneenä talvena esimerkiksi Prologoksen Facebook-sivulla ja täällä blogissa. Olemme käyneet asiasta keskustelua myös Jyväskylän ja Tampereen puheviestintä-oppiaineiden välillä. Jyväskylä on ottamassa asiassa ensimmäisen askeleen, ja puheviestinnän tilalle on tulossa hakukohteena viestinnän kandidaatti- ja maisteriohjelma. Tätä kirjoittaessani asia on tosin vielä rehtorin päätöstä vaille. Puheviestinnän professori Maarit Valo Jyväskylästä kuitenkin toteaa muutoksesta, että varmaan edelleen puhutaan entiseen tapaan puheviestinnästä aika monessa yhteydessä, esimerkiksi kurssien nimissä se tulee säilymään. Hänen mukaansa ei siis voi sanoa, että puheviestintä-oppiaineen nimi olisi muuttumassa viestintä-oppiaineeksi. Myös sisällöissä keskitytään vuorovaikutukseen entiseen tapaan.
Tampereen yliopistossa tehtiin edellinen suuri rakenteellinen muutos vuonna 2011. Tuolloin poistuivat tiedekunnat ja laitokset ja tilalle tuli tieteenalayksiköt. Silloin myös puheopin laitos hajosi kolmeen osaan, ja puheviestintä siirtyi viestinnän, median ja teatterin yksikköön. Samalla kandidaattikoulutus muuttui laaja-alaiseksi, joten puheviestintää opiskellaan journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa. Puheviestinnällä on kuitenkin oma sisäänotto ja maisteriohjelma. Nyt kun asiat on saatu vähitellen rullaamaan viiden vuoden aikana, niin tulossa on uusia suuria muutoksia.
Vuoden 2017 alusta Tampereen yliopistoon tulevat jälleen takaisin tiedekunnat – ei kuitenkaan laitoksia. Lisäksi tiedekunnan johtajasta tulee jälleen dekaani. Muutos liittyy Tampere3 hankkeeseen, jossa Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun on tarkoitus muodostaa uusi korkeakoulu, joka aloittaa 1.1.2018. Puheviestintä siirtyy uuteen Viestintätieteiden tiedekuntaan, johon yhdistyvät nykyinen viestinnän, median ja teatterin yksikkö, kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö ja osa informaatiotieteiden yksikköä. Koulutusrakenteeseen ei ole tällä hetkellä tulossa muutosta, vaan nykyiset tutkinto-ohjelmat jatkavat. Tampereellakin kuitenkin keskustellaan aktiivisesti puheviestinnän nimestä, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole. Sen sijaan jo perinteinen tiedotusoppi on virallisesti kadonnut kokonaan oppiaineiden joukosta, sillä se on muuttunut kahdeksi oppiaineeksi: journalistiikaksi ja mediatutkimukseksi.
Yliopistojen leikkaukset eivät ole suoraan kohdistuneet kumpaankaan puheviestinnän oppiaineeseen. Sekä Jyväskylän että Tampereen yliopistoissa on noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja päätetty, että säästöjä etsitään muuten kuin työntekijöitä irtisanomalla. Oppiaineet ovat edelleen myös uusien hakijoiden suosiossa. Tänä kesänä uusia kandidaattitason aloituspaikkoja puheviestinnässä oli Jyväskylään 15 ja Tampereelle 20. Hakijoita Jyväskylään oli 164 ja Tampereelle 187. Hakijoiden määrät ovat yleisesti vähentyneet viime vuosina viestintäaloilla hakujärjestelmän uudistusten takia.
Säästöjen takia yliopistoissa kuitenkin toimitaan nykyään pienenevillä resursseilla, minkä takia on syytä muistuttaa, että yliopistot keräävät lahjoituksia ensi kesään saakka. Pieniä summia voi lahjoittaa yliopistoille kuka tahansa, mutta 10 000 euron lahjoituksen voi jo suunnata haluamalleen alalle. Me humanistit saamme kuitenkin lähinnä seurata vierestä, kun muut tieteenalat keräävät lahjoituksia nimiinsä. Puheviestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeyttä korostetaan kaikkialla yhteiskunnassa – myös yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Vuorovaikutuksen arvostuksen ja merkityksen ymmärtämisen voisi kuitenkin muuttaa myös euroiksi ja tehdä lahjoituksen puheviestintä-oppiaineille. Molemmissa yliopistoissa lahjoitukset olisivat erittäin tervetulleita, jotta näiden isojen muutosten keskellä voidaan turvata puheviestinnän laadukas opetus ja tutkimus.
Pekka Isotalus
Tampereen yliopiston puheviestinnän professori
Prologos ry:n puheenjohtaja