ROHKEAA JA AVOINTA AJATUSTENVAIHTOA – INTUITION HYÖDYNTÄMINEN RYHMÄVIESTINNÄSSÄ

Julkaistu:
Avainsanat:

Kuvitellaan tilanne, jossa työryhmä on toiminut saman projektin parissa kuukausia. Projektiin on käytetty paljon aikaa, rahaa ja resursseja. Kun työ on vihdoin valmis, se ei vastaakaan työryhmän odotuksia. Kukaan ei kuitenkaan uskalla avata suutaan, ettei kuukausien työ valuisi hukkaan tai kyseinen henkilö leimautuisi hankalaksi. Tämä on piste, joissa työryhmän jäsenten tulisi luottaa intuitioonsa.

 

Intuitio on käsite, jonka määrittely on tieteelliselle yhteisölle hankalaa. Sanana se pohjautuu latinan kielen sanaan intuere: katsoa, nähdä. Intuitiota on tutkittu monien eri tieteenalojen parissa, mutta yksiselitteistä määritelmää on vaikea muodostaa. Voidaan kuitenkin sanoa, että sitä pidetään rationaalisen päättelyn vastakohtana – aavistamisen, oivalluksen ja kehollisten tuntemusten sekoituksena, joka auttaa meitä tietämään asioita, joiden päättely loogisesti ei jostain syystä onnistu. Intuitio ei kuitenkaan ole yhtä mielihalujen, pelkojen, luulojen ja projektioiden kanssa, vaan se on tietämistä, joskin tiedostamatonta sellaista (Dunderfelt 2001, 150).

 

Halusimme selvittää, millä tavoin luovuutta voi hyödyntää ryhmässä. Kiinnostuimme etenkin intuition ja luovuuden yhteydestä. Millaisissa tilanteissa intuition kuunteleminen on tarkoituksenmukaista?

Ryhmän ilmapiirillä on merkitystä

Intuitiotutkija Asta Raamin mukaan tärkeintä intuition hyödyntämisessä on sellaisen ilmapiirin luominen, jossa intuitiota on hyväksyttyä tuoda näkyväksi sen sijaan, että se olisi väheksytty ja marginalisoitu ajattelun alue. Turvallinen luottamuksen ilmapiiri ryhmässä on myös merkittävä tekijä intuition hyödyntämisen kannalta. Luovaa työtä tekevät ryhmät hyötyvät ilmapiiristä, jossa on hyväksyttyä haparoida ja käyttää aikaa asioiden pukemiseen sanoiksi. Erilaisten näkökulmien hyväksyminen ja toisten intuitiivisten signaalien havainnoiminen ovat seikkoja, joista ryhmä hyötyy tehdessään luovuutta vaativaa työtä.

 

Psykologia tarjoaa näkemyksen mielen kahdesta eri järjestelmästä. Daniel Kahnemanin mukaan (2012, 35) mieli koostuu nopeasta automaattisesta ajattelusta sekä monimutkaisemmasta, hitaasta järjestelmästä, jota käytetään vaikkapa vaikeiden laskutoimitusten tekemiseen. Intuitio asettuu ensimmäiseen järjestelmään. Se ruokkii hidasta järjestelmää ja tuottaa tietoa hitaan järjestelmän toiminnan tueksi (Kahneman 2012, 35). Onkin selvää, että tietyissä tilanteissa intuitio ei ole riittävä ajattelun menetelmä, vaan myös rationaalista päättelyä tarvitaan.

 

Intuitio osana asiantuntijuutta

Intuitiolla on kuitenkin myös yhteys asiantuntijuuteen. Raami määrittelee asiantuntijaintuition yhdeksi intuition muodoksi. Kahnemanin (2012, 276) mukaan asiantuntijaintuitioon voidaan luottaa, kun se perustuu taitoon. Tähän vaaditaan säännöllistä, ennustettavaa ympäristöä sekä pitkäkestoista harjoittelua. Mikäli asiantuntijaintuitio perustuu taidottomaan ennustamiseen, siihen ei kannata luottaa.

 

Erityisesti ryhmätyöskentelyssä hyödyllistä on ajatusten jakaminen. Raamin mukaan ratkaisu ongelmaan voi löytyä virheestä, sattumasta tai täysin poikkeuksellisesta tavasta toimia. Intuition kannalta oleellista on tiedon yhdisteleminen ja sen esille tuominen. Ryhmässä jäsenten intuitioita voidaan hyödyntää niin, että ne rakentavat yhteistä tavoitetta. (Raami 2016, 189)

 

Rauhoittuminen luovuuden edellytyksenä

On olemassa keinoja, joilla intuitiota voidaan maanitella esiin. Raami mainitsee intuitiota ruokkivaksi menetelmäksi esimerkiksi kävelykokoukset. Lisäksi hän korostaa kiitollisuuden merkitystä intuition herättelemisessä. Kiitollisuus ja oman kehon kuunteleminen asettavat ihmisen sellaiseen tilaan, jossa intuitiota on mahdollista hyödyntää.

 

Kiireinen ja aikataulutettu elämä vie ajatteluamme kovalla sykkeellä eteenpäin. Välillä on tärkeää rauhoittua miettimään ja kuuntelemaan. Oivalsimme, että intuition hyödyntäminen ryhmässä ei ole itsestään selvää, vaan sen eteen on toimittava. Avoin vuorovaikutus ja luottavainen sekä avoin ilmapiiri ryhmän jäsenten välillä ovat avainasemassa silloin, kun intuitiota halutaan hyödyntää. Tärkeää on myös uskaltaa sanoa omat ajatukset ääneen. Uskallus syntyy luottamuksesta niin itseensä, kuin ympärillä olevaan ryhmään.

 

Kun alun esimerkin työryhmässä uskalletaan luottaa intuitioon, joku ryhmän jäsenistä avaa suunsa ja kertoo, ettei lopputulos vastaa odotuksia. Parhaimmassa tapauksessa muutkin ryhmän jäsenet ovat miettineet samaa ja huojentuvat, kun joku vihdoin sanoo epäilyksensä ääneen. Ongelmaan lähdetään etsimään ratkaisua, jossa hyödynnetään kuukausien aikana tehtyä työtä, ja samalla kehitetään ja viedään sitä eteenpäin.

 

Tampereen yliopiston puheviestinnän opiskelijat

Katariina Halonen, Alli Mattila, Jenny Paloniitty, Ilona Reinikainen, Milka Santa

 

Kirjallisuus ja lähteet

Dunderfelt, Tony (2001) Intuitio ja tunneviestintä. Dialogia Oy: Juva.

Kahneman, Daniel (2012) Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Hakapaino: Helsinki.

Raami, Asta (2016) Älykäs intuitio. Otava: Keuruu.

Asta Raamin puhelinhaastattelu 6.4.2018.