Työelämä kietoutuu ammatillisen osaamisen, yksilöiden ja tiimien välisten vuorovaikutussuhteiden sekä maailman muutosta ajavien ajurien kirjosta kudottuun verkkoon. Kaiken näiden keskellä on ainoa konkreettisen muutoksen mahdollistava tekijä – inhimillinen yksilö.
Monilla työpaikoilla panostetaan yhä enemmän yrityskulttuurin ja tiimityön kehittämiseen. Tämä ei ole ihme, sillä Suomalaisen työelämän tila 2016 -selvityksen mukaan Suomen parhaat työpaikat kasvattivat liikevaihtoaan 29 % edellisvuoteen verrattuna. Usein kuitenkin esimerkiksi tiimityön kehittämisen keskeisenä fokuksena on organisaation tuloksen parantaminen ja kilpailukyvyn nostaminen – ei välittävän tai arvostavan kulttuurin rakentaminen sinänsä.
Toimivan yrityskulttuurin kehittäminen edellyttää, että työpaikalla satsataan myönteisen tunneilmaston rakentamiseen. Yhä edelleen tunteilla on kuitenkin – noh – tunteellinen mielikuva työkontekstissa. Siksi nopeasti googlettamalla tunteet ja työelämä hakusanojen tukipariksi ohjautuu usein termi ”hallita”.
Pohdipa hetki omaa työtäsi. Millaisia päätöksiä olet tehnyt kuluneen viikon aikana? Arvioitko tehneesi ne järjen vai tunteiden ohjaamana? Usein etenkin päätöksenteossa painottuu korostettu rationaalisuus. Löydämme tarvittavat argumentit ja faktat, joilla argumentoimme tekemäämme päätöstä.
Väitän, että tunteilla on oikeasti merkittävämpi rooli työelämässä kuin annamme ymmärtää. Tämän tiedostaminen ja sen omaksuminen tarjoaisi entistä vahvemman pohjan kestävää kasvua tukevan työkulttuurin rakentamiseen ja johtamiseen.
Tunteet ja järki historian saatossa
Tunteiden ja järjen välistä dilemmaa on historian saatossa kuvattu erilaisin esimerkein Platonin (427–347 eaa.) valjakkovertauksesta klassikkokirjallisuuden sankarittariin ja niistä sosiaalipsykologi Jonathan Haidt’in tuoreempaan elefanttimetaforaan.
Platonin valjakkovertauksessa ajaja edustaa järkeä, joka pyrkii ohjaamaan hevosia eli sielun muita osia: tunteet sisällään pitävää intosielua ja välittömiä aistinautintoja janoavaa himosielua. Nämä kolme käyvät jatkuvaa kamppailua vallasta. Samaa dilemmaa kuvastaa myös Jane Austenin klassikkoromaani Järki ja Tunteet (1811) sekä Louisa M. Alcottin Pikku naisia (1868–1869). Kummassakin romaanissa – sen enempää spoilaamatta – tunteilla kuohuavan nuoren naisen eloa tasoitetaan tasapainoisella ja rauhallisemmalla kumppanilla.
Elefanttimetafora lähtee liikkeelle samanlaisesta ratsastajaesimerkistä, mutta se nostaa voimasuhteet eri valoon. Järkeä edustava ratsastaja voi näyttää olevansa tilanteessa johtaja, mutta hän voimaton, kun tunteita kuvastava kuusitonninen elefantti päättää vaihtaa suuntaa. Tässäkin esimerkissä korostuu kuitenkin tunteiden hallinnan tai ohjailun tarve.
Tunnista, ymmärrä ja johda tunteita oikein
Tulevaisuuden työelämä vaatii meiltä jatkuvasti yhä enemmän panostusta vuorovaikutusosaamiseen ja tunnetaitoihin. Tämä ei tarkoita tunteiden valtaan ajautumista, vaan niiden tunnistamista, hyväksymistä ja arvostamista. Miksi suunnata puhe vain ratsastajalle kuin elefanttikin on läsnä?
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tiimille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei vielä kerro yksilöiden kokemasta tyytyväisyydestä (Raappana 2018). Tätä ajatusta mukaillen tulevaisuuden työelämän kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota tavoitteen sijasta myös siihen, miten tavoitteet saavutetaan.
Psykologi Jarkko Rantanen nostaa Helsingin Sanomien haastattelussa esiin kolme tunnetaitoa, joita me kaikki voimme harjoittaa. Ensimmäinen asia on harjoitella omien tunteiden tunnistamista ja pohtia, kuinka hyödyntää niitä oikein voimavarana. Toiseksi pyritään ymmärtämään myös toisen tunnetiloja ja kolmanneksi johtamaan organisaation tunneilmastoa.
Luottamuksen varaan rakentuva yrityskulttuuri vaatii toimivia vuorovaikutussuhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jokaisella meillä on tarve kokea olevansa arvokas ja osa yhteisöä. On organisaation johdon tehtävä rakentaa ja johtaa työkulttuuria, jossa nämä tunteet ovat mahdollisia. Siksi luottamuksen rakentuminen, psykologisen turvallisuuden tunteminen ja esimerkiksi arvostuksen kokeminen tulisi nostaa osaksi tiimityön arvioinnin kriteerejä pelkän tuloksen saavuttamisen sijaan.
Välittämisen trendi vahvistuu hiljalleen
Kuilu Suomen parhaiden työpaikkojen työntekijäkokemuksen ja työelämän keskiarvon välillä on kasvanut neljän vuoden seurantajaksolla. Suomen parhaissa työpaikoissa 90 % vastaajista kuvaa johdon toimintatapaa rehelliseksi ja eettiseksi, kun vastaava luku työelämän keskiarvolla on 48 %. Sama kuilu toistuu siinä, kokevatko työntekijät johdon kohtelevan heitä ensisijaisesti yksilöinä eikä pelkkinä työntekijöinä. (ks. Suomalaisen työelämän tila 2016.)
Välittämisen trendi on nousussa parhaiden työpaikkojen lisäksi myös nuorilla. Universum Finlandin keväällä 2018 teettämän tutkimuksen mukaan opiskelijat arvostavat toisaalta hyvää peruspalkkausta ja etenemismahdollisuuksia, mutta myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa, työn merkityksellisyyttä, ystävällistä työilmapiiriä ja turvallisuutta.
Niin yksilöstä kuin organisaatiostakin tekee kiinnostavan juuri inhimillisyys. Tämän löytäminen vaatii puolestaan keskinäistä luottamusta, aitoa läsnäoloa ja kuuntelemisen taitoa. Ja sitä, että inhimillinen yksilö on tervetullut asiantuntijaorganisaatioon. Olen itse oppinut kuluneen vuoden aikana, että työpaikalla on ok sanoa: ”rakastan sinua ammatillisesti”. Oletko sinä valmis toivottamaan välittämisen tervetulleeksi omaan organisaatioosi?
p.s. Jos haluat kehittää henkilöstösi osallistumista, niin varmista ensin, että luottamuksen peruspilarit ovat kunnossa. Löydät näppärän pikatestin osoitteesta: https://www.psychologytoday.com/us/blog/trust-the-new-workplace-currency/201609/what-does-trust-look-work
Vilja Laaksonen, FT, YTM
Liiketoimintajohtaja, Aava & Bang Oy
Partneri, RALLA Oy
KIRJALLISUUS
Raappana, M. 2018. Onnistuminen työelämän tiimeissä. Jyväskylän yliopisto, JYU Dissertations 18.
Klikkaa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7553-1
Salmi, S. 2018.Tulevaisuuden työelämässä menestyy se, jolla on hyvät tunnetaidot, sanoo psykologi. Helsingin Sanomat 14.1.2018.
Klikkaa: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005521510.html
Suomalaisen työelämän tila 2016 -tutkimus. 2016. Great Place to Work.
Lataa: http://www.greatplacetowork.fi/julkaisut-ja-tapahtumat/julkaisut/849-suomalaisen-tyoelaman-tila-2016
Työ 2040: Skenaarioita työn tulevaisuudesta. 2017. Demos Helsinki.
Lataa: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/tyo-2040-skenaarioita-tyon-tulevaisuudesta/
Universum Finland. 2018. The Most Attractive Employers in Finland.
Vilja Laaksonen. 2018. Viestinnän tulevaisuus on jo täällä. STT viestintäpalvelut.
Klikkaa: https://blogi.viestintapalvelut.fi/viestinta-tulevaisuus