Ajankohta: pe 29.9.2023 klo 11.00-16.30
Paikka: Helsinki, Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
Vuorovaikutuksen teemapäivä järjestetään teemalla Lainaa vain! – viestintää ja vuorovaikutusta yli rajojen. Teeman tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia näkökulmia lainaamiseen ja yhteistyöhön viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen parissa. Tavoitteena on käydä mielenkiintoisia keskusteluja, jakaa kokemuksia ja herättää ideoita moninaisista yhteyksistä ja yhteistyön mahdollisuuksista yli (tieteen)alojen rajojen. Teemapäivänä julkistetaan jo kahdeksatta kertaa jaettava Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininta sekä kolmatta kertaa jaettava Prologos ry:n gradupalkinto. Päivä koostuu keynote-puheenvuorosta, työryhmämuotoisesta työskentelystä sekä paneelikeskustelusta. Tapahtuman keynote-puheenvuoro sekä paneelikeskustelu myös striimataan.
Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella viimeistään torstaina 21.9.2023.
Vuorovaikutuksen teemapäivä on Prologos ry:n jäsenille sekä viestinnän perustutkinto-opiskelijoille maksuton, muille 50€.
Lähetämme ilmoittautuneille tarkempaa tietoa tapahtumasta sekä striimilinkit lähempänä.
Mikäli et pääsekään osallistumaan, peruthan ilmoittautumisesi to 21.9.2023 mennessä sähköpostitse karoliina.karppinen@tuni.fi ruokahävikin välttämiseksi.
Vuorovaikutuksen teemapäivän hinnoittelu ja maksuohjeet:
Prologos ry:n jäsenille maksuton.
Viestinnän perustutkinto-opiskelijoille maksuton.
Ei-jäsenille 50 euroa.
Suorita maksu Prologos ry:n tilille FI36 1045 3000 1260 51 ja käytä viitettä 4006.
Maksun eräpäivä on torstaina 21.9.2023. Maksun suorittamisesta ei tule erillistä vahvistusviestiä. Huomioithan, että ilmoittautuminen Vuorovaikutuksen teemapäivään on sitova ja että osallistumismaksua ei palauteta.
Voit myös halutessasi liittyä Prologos ry:n jäseneksi ennen Vuorovaikutuksen teemapäivää, jolloin voit maksaa jäsenen osallistumismaksun. Jäsenmaksun suuruus on 30 € / vuosi. Maksu suoritetaan käyttämällä samaa tilinumeroa kuin teemapäivän maksua suorittaessa. Jäsenmaksun viitenumero on 5005. Maksettuasi ilmoita yhteystietosi yhdistyksen rahastonhoitajalle. (Rasa Jämsen, rasa.p.jamsen@jyu.fi).
Jos sinulla on jotain kysyttävää ilmoittautumiseen liittyen, otathan yhteyttä osoitteeseen karoliina.karppinen@tuni.fi
Ohjelma
11.00–11.15 Tervetuloa!
11.15–12.00 Keynote-puheenvuoro: Sillat tieteenalojen, menetelmien sekä tutkimuksen ja käytännön välillä, erikoistutkija Sanna Herkama, Turun yliopisto
12.00–13.00 Lounastauko
13.00–14.15 Työryhmät 1, 2 ja 3
14.15–14.45 Kahvitauko
14.45–16.00 Paneelikeskustelu: Näkökulmia lainaamiseen sekä monialaiseen yhteistyöhön viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksessa ja opetuksessa. Keskustelijoina Lotta Kokkonen (Jyväskylän yliopisto), Jonna Koponen (Itä-Suomen yliopisto), Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto) ja Ira Virtanen (Tampereen yliopisto).
16.00–16.30 Gradupalkinnon ja Vuoden vuorovaikutusteko 2023 -kunniamaininnan jako
Pääpuhuja
Sanna Herkama
FT, erikoistutkija, Turun yliopisto
Sanna Herkama, FT, työskentelee erikoistutkijana Turun yliopistossa INVEST tutkimuskeskus ja lippulaivassa. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, koulukiusaaminen, monimenetelmäinen tutkimus sekä koulupohjaisten toimenpideohjelmien kehittäminen ja niiden implementoinnin tutkiminen. Herkama on julkaisun Prologi – viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen aikakauslehti päätoimittaja vuosina 2023–2024. @SannaHerkama
Keynote-puheenvuoro: Sillat tieteenalojen, menetelmien sekä tutkimuksen ja käytännön välillä
Puheenvuorossaan Herkama tarkastelee tieteen tekemisen käytänteitä poikkitieteellisyyden ja monimenetelmällisen tutkimuksen näkökulmista oman työnsä kautta. Lisäksi hän pohtii sitä, miten entisestään vahvistaa tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua. Herkama työskentelee monitieteisessä INVEST tutkimuskeskuksessa, jossa tehdään korkeatasoista tiedettä perustutkimuksesta kaupallisiin innovaatioihin ja tarjotaan ymmärrettävää tietoa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvistä teemoista.
Työryhmät ja puheenvuorot
Työryhmä 1: Teoreettisia ja pedagogisia näkökulmia ryhmissä viestimiseen
Puheenjohtaja: Janne Niinivaara, Helsingin yliopisto
- Pitkäaikaislainassa: Sosiaalinen identiteetti vuorovaikutuksessa (Marko Siitonen, Jyväskylän yliopisto)
- Viestintävarmuuden tukeminen vieraalla kielellä: Monikielinen vuorovaikutus osana (kulttuurienvälistä) viestintää (Lotta Kokkonen, Jyväskylän yliopisto)
Työryhmä 2: Teknologisia siltoja yli tieteenalojen rajojen
Puheenjohtaja: Rasa Jämsen, Jyväskylän yliopisto
- Sometutkimus – tieteenalojen ristiaallokko (Esko Nieminen, Tampereen yliopisto)
- Mitä viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkijoiden täytyy ymmärtää algoritmeista? (Tomi Laapotti, Vaasan yliopisto; Mitra Raappana, Jyväskylän yliopisto)
Työryhmä 3: Viestinnän tutkijana sosiaali- ja terveydenhuollon monitieteisellä kentällä: Teorian, käsitteiden ja identiteetin pohdintaa
Puheenjohtaja: Karoliina Karppinen, Tampereen yliopisto
- Kuka keksi rakkauden? Viestinnän tutkijana monitieteisen sote-tutkimuksen maailmassa (Leena Mikkola, Tampereen yliopisto)
- Moniammatillinen tiimiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen – mikä yhdistää, mikä erottaa (Tessa Horila, Tampereen yliopisto)
- A critical interculturality framework for the study of interprofessionality in healthcare collaboration (Malgorzata Lahti, Jyväskylän yliopisto; Karoliina Karppinen, Tampereen yliopisto)
Abstraktit
Työryhmä 1: Teoreettisia ja pedagogisia näkökulmia ryhmissä viestimiseen
Pitkäaikaislainassa: Sosiaalinen identiteetti vuorovaikutuksessa
Marko Siitonen, Jyväskylän yliopisto
Ryhmien ja niiden edustajien välinen vuorovaikutus on ollut sekä psykologian (esim. Allportin kontaktihypoteesi, 1954) että sosiaalipsykologian (esim. Tajfelin ja Turnerin sosiaalisen identiteetin teoria, 1986) kiinnostuksen kohteena jo vuosikymmeniä. Kyseiset näkökulmat selittävät sekä ryhmäidentiteetin rakentumista että sen merkitystä vuorovaikutukselle. Toisaalta ne ovat aina myös sisältäneet ajatuksen siitä, että interpersonaalinen vuorovaikutus on keskeinen tapa vaikuttaa ryhmäidentiteetteihin. Ei siis ihme, että sosiaalista identiteettiä ja ryhmien välistä vuorovaikutusta selittävät näkökulmat ja teoriat ovat olleet suosittuja ”lainauskohteita” viestintätieteilijöiden ja muiden vuorovaikutuksen tutkijoiden, kuten sosiolingvistien, keskuudessa.
Todellisuuden kategoriointi, jonka osa-alue sosiaalisten kategorioiden ja ryhmäidentiteettien muodostaminen on, on olennaista tavallemme hahmottaa ympäröivää maailmaa. Jokapäiväisessä elämässämme pyrimme erottamaan ja erittelemään yksilöitä, ryhmiä tai ”kulttuureita”, usein erityisesti niiden erojen perusteella. Tällainen kategoriointi toisaalta helpottaa monimutkaisen maailman ymmärtämistä ja siinä elämistä, mutta toisaalta johtaa yksinkertaistuksiin ja stereotyyppiseen ajatteluun. Tässä puheenvuorossa pohditaan sosiaalisen identiteetin näkökulman antia vuorovaikutuksen tutkimukselle ja koulutukselle. Puheenvuoro tarjoaa käytännön esimerkin aihepiiristä, jota on tarkasteltu hyvin monitieteisesti ja joka tuo eri alojen edustajia yhteisten ongelmien äärelle.
Viitteet
Allport, G. W. (1954). The nature of prejudice. Cambridge, MA: Addison-Wesley.
Tajfel, H. & Turner, J. C. (1986). The social identity theory of intergroup behaviour. Teoksessa S. Worchel, W. G. Austin (toim.). Psychology of intergroup relations. Chicago: Nelson-Hall. pp. 7–24.
Viestintävarmuuden tukeminen vieraalla kielellä: Monikielinen vuorovaikutus osana (kulttuurienvälistä) viestintää
Lotta Kokkonen, Jyväskylän yliopisto
Esiintymisjännitystä ja vireytymistä on tutkittu laajasti viestinnän näkökulmasta. Tiedämme, että esimerkiksi korkeakoulutkontekstissa vieraalla kielellä tapahtuva vuorovaikutus voi aiheuttaa opiskelijoille enemmän haitallista vireytymistä, kuin omalla äidinkielellä toimittaessa. Tässä esitelmässä ei niinkään tarkastella vireytymistä tai esiintymisjännitystä itsessään, vaan keskitytään tarkastelemaan pedagogisia menetelmiä ja ratkaisuja, joilla monikielisessä ja monikulttuurisessa ryhmässä toimivien korkeakouluopiskelijoiden viestintävarmuutta voidaan tukea. Esitelmän tarkoituksena ei ole vain tarkastella monikielisen vuorovaikutuksen sisältöjen ja käytänteiden lainaamista, vaan integroimista kiinteäksi osaksi kulttuurienvälisen viestinnän opetusta korkeakoulukontekstissa.
Tässä esitelmässä tarkastellaan sekä tutkimusaineiston että omakohtaisen opetuskokemuksen valossa, miten monikielisten käytänteiden ja sisältöjen avulla voidaan tukea kulttuurivälisen viestinnän peruskurssin opiskelijoiden kokemaa viestintävarmuutta. Tutkimusaineisto on osa laajempaa projektia liittyen korkeakouluopiskelijoiden monikielisen ja kulttuurienvälisen viestinnän opettamiseen ja oppimiseen. Aineisto on kerätty Jyväskylän yliopiston monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen (Movin) kahdelta eri opintojaksolta, joissa osallistujat olivat eri maalaisia eri alojen opiskelijoita. Aineisto koostuu opiskelijoiden kirjoitelmista ja nauhoitetuista ryhmäkeskusteluista.
Tulokset ja kokemukset osoittavat, että monikielisen viestinnän sisällöillä ja käytänteillä voidaan tukea opiskelijoiden koettua viestintävarmuutta ja lisäksi niillä oli omalta osaltaan tukeva vaikutus koettuun tasa-arvoisuuteen pienryhmissä. Monikielisten käytänteiden soveltaminen käytännössä näyttäisi kuitenkin edellyttävän opiskelijoilta aiempaa kokemusta vastaavista ryhmistä tai ympäristöistä, tai enemmän aikaa monikielisen vuorovaikutuksen taitojen harjoitteluun.
Työryhmä 2: Teknologisia siltoja yli tieteenalojen rajojen
Sometutkimus – tieteenalojen ristiaallokko
Esko Nieminen, Tampereen yliopisto
Olen tutkinut sosiaalista mediaa vuodesta 2021 lähtien. Jo gradussani tutkimus vaati isoa loikkaa koodaamisen puolelle, ja seikkailu Pythonin ja verkkosivujen elementtien seassa on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Digitaalisten metodien lisäksi sosiaalisen median tutkimus törmää aika ajoin peruuttamattomasti sosiologiaan, ja henkilökohtainen suosikkialani on poliittinen viestintä – luonnollisesti politiikan tutkimuksen teoriat ja käsitteet ovat vahvasti mukana.
Mitä kaikkea sosiaalisen median vuorovaikutuksen tutkimiseen siis näinä päivinä liittyykään? Puheenvuoroni käsittelee kulmia, joista sosiaalisen median tutkimusta voi lähestyä puhtaan viestintätieteen lisäksi. Omat kokemukseni digitaalisen aineiston kanssa ovat avanneet silmiä muun muassa big datan ja tekoälyn suhteen, mutta toisaalta huomaan koko ajan enemmän nojaavani perinteisiin tieteenaloihin, kuten filosofiaan ja sosiologiaan, politiikan tutkimusta unohtamatta.
Puheenvuoron pääpaino on poliittisen sosiaalisen median saralla ja ammentaa tutkimusteni aikana tekemistäni hyppäyksistä viestinnän tuolle puolen, mutta esitys herättelee myös tulevaisuuteen: vaikkapa tekoälyä voi hyödyntää monin eri tavoin. Rakenteellisesti puheenvuoro kulkee perinteisestä sometutkimuksesta kronologisessa järjestyksessä kohti muiden tieteenalojen olennaisia puolia ja havainnollistaa näitä konkreettisten esimerkkien avulla. Tarjolla on siis tarinallinen esitys siitä, miten uransa alussa oleva sometutkija huomaa hyödyntävänsä jotakin ihan muuta kuin viestintätieteitä, ja oivaltaa lainaamisen olevan lopulta sometutkimuksen keskiössä.
Mitä viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkijoiden täytyy ymmärtää algoritmeista?
Tomi Laapotti, Vaasan yliopisto; Mitra Raappana, Jyväskylän yliopisto
Alustatalouden, generatiivisen tekoälyn ja uuden tieteellisen johtamisen aikakaudella teknologioiden ja viestinnän välinen suhde on muuttunut kompleksiseksi ja esimerkiksi teknologiavälitteisyyden tai viestintäteknologian käsitteet tuntuvat rajoittavilta. Väitämme, että nykyistä kokonaisvaltaisempi ymmärrys moninaisesta algoritmien täyttämästä arjestamme on tarpeen ja uskomme, että nimenomaan viestinnän ja vuorovaikutuksen ilmiöt ovat tämän ymmärryksen rakentumisen keskiössä. Tämä puheenvuoro keskittyy tekoälyn ja muiden algoritmisten teknologioiden ominaispiirteisiin ja näihin teknologioihin osana vuorovaikutusta ja viestintää. Kytkemme aiheen Lainaa vain! -teemaan pohtimalla, missä määrin viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkijoiden on syytä lainata muun muassa ymmärrystä algoritmisten teknologioiden teknisistä ominaisuuksista esimerkiksi ICT-alan tutkijoilta. Samanaikaisesti pohdimme, mitä lainattavaa muiden alojen tutkijoilla ja asiantuntijoilla on viestintätieteilijöiltä esimerkiksi tekoälyä tarkastellessaan. Algoritmisten teknologioiden ominaispiirteitä ovat esimerkiksi datan keräämiseen ja käsittelyyn liittyvät seikat, algoritmeihin kirjoitetut ennakko-oletukset, kontekstin ja kokonaisuuden hahmottamattomuus, mitattavien asioiden ylikorostuminen ja muiden asioiden poissulkeminen, algoritmisten prosessien epämääräisyys ja algoritmisten teknologioiden taustalla olevat poliittiset ja taloudelliset intressit. Puheenvuoro perustuu aiheesta julkaisemaamme artikkeliin.
Työryhmä 3: Viestinnän tutkijana sosiaali- ja terveydenhuollon monitieteisellä kentällä: Teorian, käsitteiden ja identiteetin pohdintaa
Työryhmän kuvaus
Moniammatillisen yhteistyön on todettu parantavan sekä hoidon ja palveluiden laatua että potilasturvallisuutta. Moniammatillisuus nimettiinkin SOTE-uudistuksessa keskeiseksi välineeksi reformin tavoitteiden saavuttamiseksi. Aikaisempia tutkimuksia on motivoinut halu tunnistaa hyvän yhteistyön vaatimukset ja piirteet, ja päätuloksena on ollut havainto siitä, että viestintä on yhteistyön ydinprosessi. Luotettavien johtopäätösten tekeminen moniammatillisen yhteistyön ja tiimityön tutkimuksista on kuitenkin haastavaa, koska tutkimukset kohdentuvat erilaisiin prosesseihin ja eri menettelytapoihin, erilaisiin toimintaympäristöihin ja eri erikoisaloihin. Viestintäteoreettisesti saatua tietoa voi pitää ohuena, koska varsinaisia moniammatillisia viestintäprosesseja on tutkittu vielä tavattoman vähän.
Aikaisemmissa moniammatillisen yhteistyön tutkimuksissa tavoitteeksi on usein asetettu yhteistyön tehostaminen. Viestintä on tällöin määrittynyt ensisijaisesti transmissionaalisen viestintäkäsityksen mukaisesti informaation välittämiseksi ja välittymiseksi eli viestintä on nähty välineenä. Transmissionaalisen viestintäkäsityksen sijaan työryhmämme lähestymistapa perustuu viestinnän konstitutiiviseen luonteeseen, ja viestintäkäsitys on merkitysorientoitunut: moniammatillisuutta tarkastellaan vuorovaikutuksena, jossa ammatti-identiteetit ja moniammatilliset vuorovaikutussuhteet neuvotellaan. Keskittyminen merkitysten rakentumiseen tuo esiin moniammatillisten tiimien vuorovaikutuksen moniulotteisuuden ja kontekstisidonnaisuuden sekä vahvistaa yhdyspinta-ajattelua rajapinta-ajattelun sijaan.
Työryhmän puheenvuoroissa pohdimme, mitä meiltä viestijöinä moniammatillisessa yhteistyössä odotetaan, tarkastelemme, miten moniammatillisen tiimityön osaamiskäsitteistö keskustelee vuorovaikutusosaamisen käsitteen kanssa sekä lainaamme kulttuurienvälisen viestinnän teoreettisia näkökulmia moniammatillisuuden tarkasteluun. Pohdimme myös sitä, mitä annettavaa ja mitä opittavaa viestinnän tutkijoilla monialaisessa tutkimuksessa on. Näkökulmat pohjaavat tutkimusryhmämme hankkeeseen, jossa tutkimme moniammatillisten tiimien vuorovaikutusta asiantuntijuuden, osaamisen ja tiimien rakentumisen näkökulmasta.
Kuka keksi rakkauden? Viestinnän tutkijana monitieteisen sote-tutkimuksen maailmassa
Leena Mikkola, Tampereen yliopisto
Moniammatillinen yhteistyö edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa neuvottelua omasta työstä, omasta ammatti-identiteetistä ja keskinäisistä suhteista (Iedema & Scheeres 2003). Työntekijä joutuu määrittelemään itsensä uudelleen samalla, kun esittää ja jäsentää omaa osaamistaan muille. Samasta asiasta on kyse monitieteisessä yhteistyössä. Lähtökohtana on aina luottamussuhteiden rakentaminen, joka edellyttää vahvaa omaa tieteenalaidentiteettiä. Samalla se edellyttää kykyä hyväksyä toisten tulkintoja tutkimuskohteesta ja kykyä tunnistaa ja hallita autonomian ja riippuvuuden välistä jännitteisyyttä. Puheenvuorossa tarkastellaan sitä, millaisia odotuksia viestinnän tutkimukseen ja tutkijoihin kohdentuu monitieteisessä yhteistyössä. Lisäksi pohdin sitä, mistä tulisi pitää kiinni ja mistä meidän pitää voida viestinnän tutkijoina luopua monitieteisessä yhteistyössä.
Moniammatillinen tiimiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen – mikä yhdistää, mikä erottaa
Tessa Horila, Tampereen yliopisto
Moniammatillisissa tiimeissä tarvittavaa osaamista on tutkittu runsaasti; esimerkiksi moniammatillisten hoitotiimien jäsenten vuorovaikutusosaamisen merkitys hoidon laadun ja oikea-aikaisuuden varmistamisessa on ilmeistä. Viestintätieteiden ulkopuolella tiimiosaamista, sen ulottuvuuksia ja kehittymistä on lähestytty tarkastellen esimerkiksi erilaisia ammatillisia vaatimuksia sekä moniammatillisille tiimeille erityisiä tilanteita ja tehtäviä ja niissä tarvittavaa osaamista. Käsitteistö ja määritelmät ovat kirjavia, mutta yhteneväisyyksiäkin on tunnistettavissa. Tässä puheenvuorossa pureudutaan siihen, miten moniammatillisten tiimien osaamiskäsitteistö keskustelee vuorovaikutusosaamisen käsitteen kanssa. Tavoitteena on nostaa esille yhtenäisyyksiä ja eroavaisuuksia käsitteellistyksissä sekä niihin kohdistetussa kritiikissä. Erityisesti nostetaan esille moniammatillisen tiimiosaamisen kollektiivista käsitteellistystä (esim. Lingard 2016; McLaney ym. 2022) ja sen suhdetta yhteisen vuorovaikutusosaamisen (Horila 2018) käsitteeseen ja sovellusmahdollisuuksiin moniammatillisissa tiimeissä.
A critical interculturality framework for the study of interprofessionality in healthcare collaboration
Malgorzata Lahti, Jyväskylän yliopisto; Karoliina Karppinen, Tampereen yliopisto
We loan critical interculturality concepts to explore interprofessionality in healthcare teamwork as negotiation of professional differences and similarities. We specifically use the small culture formation on the go framework to examine how team members jointly construct rules, meanings and relationships for positioning themselves in relation to one another. While small culture formation is seen as supported by thread narratives that create common ground and hindered by block narratives that emphasize cultural boundaries, threading is not always productive in healthcare. We therefore add simplexity to conceptualize interprofessionality as formation of small culture for navigating between presumptive and dynamic views of professional identities.
Ehdota puheenvuoroa tai työryhmää Vuorovaikutuksen teemapäivään pe 25.8.2023 mennessä
Viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksella ja opetuksella on moninaiset juuret. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kysymysten tarkastelussa on sekä ammennettu toisilta tieteenaloilta että tuotu viestinnän ja vuorovaikutuksen keskeisiä näkökulmia poikkitieteelliseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Tänä vuonna Vuorovaikutuksen teemapäivän aiheena on “Lainaa vain! – Viestintää ja vuorovaikutusta yli rajojen”. Teeman tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia näkökulmia lainaamiseen ja yhteistyöhön viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen parissa. Tavoitteena on käydä mielenkiintoisia keskusteluja, jakaa kokemuksia ja herättää ideoita moninaisista yhteyksistä ja yhteistyön mahdollisuuksista yli (tieteen)alojen rajojen.
Teemapäivään on mahdollista tarjota puheenvuoroa tai valmista työryhmää, joka voi pohjautua tutkimukseen tai käytännön kokemuksiin ja havaintoihin. Tuothan puheenvuoro- ja työryhmäehdotuksessasi esiin kytköksen tapahtuman teemaan. Mitä on lainattu ja millä tavalla? Miten puheenvuoron näkökulma edustaa poikkitieteellisyyttä tai monialaista yhteistyötä? Lainaaminen voi liittyä esimerkiksi teoreettisiin näkökulmiin, metodologisiin ratkaisuihin, opetuskäytänteisiin tai muunlaiseen poikkitieteelliseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Rohkaisemme myös kaikkia tuomaan ehdotuksissaan esiin sellaisia kysymyksiä, oivalluksia ja havaintoja, joista haluaisitte erityisesti keskustella teemaan liittyen.
Lähetä ehdotuksesi oheisella lomakkeella viimeistään pe 25.8.2023. Lomakkeella kysytään ehdotuksesi lisäksi tarvittavat yhteystiedot (nimi, ammattinimike, sähköpostiosoite ja taustaorganisaatio).
- Jos ehdotat puheenvuoroa, liitä mukaan korkeintaan 200 sanan tiivistelmä suunnittelemastasi puheenvuorosta. Muodostamme hyväksytyistä puheenvuoroista aiheiden perusteella temaattisia työryhmiä.
- Jos ehdotat valmista työryhmää, liitä mukaan korkeintaan 200 sanan kuvaus työryhmän aiheesta ja korkeintaan 100 sanan tiiviit kuvaukset työryhmän sisältämistä puheenvuoroista.
Puheenvuorojen ja työryhmien hyväksymisistä ilmoitetaan ehdotusten tekijöille sähköpostitse syyskuun alkupuolella.
Lisätietoja: karoliina.karppinen@tuni.