Työpaikalla yhteisten toimintatapojen sopiminen kollegan kanssa tuntuu mahdottomalta ja keskustelut asiasta muuttuvat aina sanaharkaksi. Opintojen ryhmätyössä joku kokee tulleensa loukatuksi, eikä enää halua osallistua yhteisiin tapaamisiin. Kotona lapset ovat saaneet taas ilmiriidan aikaan pelivuoroista. Erilaiset konfliktit ovatkin meille jokaiselle tuttu ilmiö niin läheisissä ihmissuhteissa, työyhteisöissä kuin vaikkapa politiikassa.
Karkeasti määriteltynä konfliktit syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa yleensä toisistaan riippuvaisten osapuolten keskenään ristiriitaisista tavoitteista, toiveista tai vuorovaikutuskäytänteistä johtuen (Folger ym., 2013). Meille tuttujen arkisten vuorovaikutustilanteiden lisäksi konfliktit pitävät tiukasti pintansa myös valtioiden tasolla ja niiden välillä. Kun uutiset tai sosiaalinen media tuovat näkyviin kansainvälisten, aseellisten konfliktien seuraukset, kuten pommituksista raunioituneet kaupungit, voi olla hankala hahmottaa taustalla olevan sama vuorovaikutusilmiö kuin alussa mainituissa tilanteissa.
Kansainvälisetkin konfliktit ratkeavat vuorovaikutuksessa
Kansainväliset konfliktit määritellään tilanteina, joissa kiista ylittää valtioiden rajat ja osapuolina ovat suvereenit valtiot, tai kun valtion sisäinen konflikti saa alueellisia tai maailmanlaajuisia vaikutuksia (Babbitt, 2009). Myös kansainväliset konfliktit rakentuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, mutta niiden saamat mittasuhteet, ja näin ollen tuhoisat vaikutukset, ovat huomattavasti isommat kuin arkipäiväisten kiistojemme. Omassa gradussani halusinkin tarkastella sitä, kuinka näitä suuria aseellisia konflikteja voitaisiin hallita kestävin tavoin.
Yksi kansainvälisten konfliktien hallintamuoto on rauhanvälitys, jossa konfliktiosapuolet pyrkivät kolmannen osapuolen avulla selvittämään tai ratkaisemaan konfliktin ilman väkivaltaa (Bercovitch & Houston, 1996). Siinä missä rauhanvälitys konfliktinhallintaprosessina on hyvin uniikki ja erityislaatuinen, on loppujen lopuksi kyse ihmisistä, jotka vuorovaikutuksessa pyrkivät sopimaan rauhan saavuttamisesta ja sen ehdoista. Rauhanvälitysprosesseissa tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisiä vuorovaikutusosaamisen prosesseja ovat yhteisen ymmärryksen, luottamuksen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin rakentaminen. Merkittävää on myös se, etteivät nämä prosessit onnistu vain yksittäisen ihmisen osaamiseen nojaamalla, vaan ne rakentuvat rauhanvälitysprosessiin osallistuvan ryhmän sisällä. (Tynkkynen, 2024.)
Yhteinen vuorovaikutusosaaminen kantaa myös arjen konflikteissa
Konfliktien hallinta on siis aina vuorovaikutusprosessi, puhuimme sitten rauhanvälityksestä tai arkipäiväisten konfliktien sovittelusta. Työskennellessäni peruskoulussa selvitin lukuisia välituntiriitoja. Vaikka oppilaiden välisten kahnausten seuraukset ja vaikutukset ovat kaukana aseellisesta sodankäynnistä, on se yhtä lailla konflikti, jossa toisistaan riippuvaiset ihmiset kohtaavat vuorovaikutuksessaan ristiriitaisuutta. Näissä tilanteissa opettaja toimii usein kolmannen osapuolen tavoin sovittelijana ja pyrkii rakentamaan sovintoa osapuolten kanssa. Graduni tulosten valmistuttua päätin testata, kuinka peruskoulun sovittelutilanteessa luottamuksen, turvallisen vuorovaikutusilmapiirin ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen voisivat näyttäytyä osapuolten yhteisenä vuorovaikutusosaamisena.
Oppilaiden kanssa pohdimmekin yhdessä, miten keskustelu olisi turvallista, kuinka voisimme oppia luottamaan toiseen sekä miten rakennamme yhteistä ymmärrystä siitä, mitä on tapahtunut. Joskus oppilaat halusivat itse luoda esimerkiksi periaatteen siitä, ettei keskustelussa saa puhua toisen päälle, vaan kaikille on annettava mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä. Oppilaiden sitoutuminen sääntöihin oli selvästi vahvempaa, kun ne syntyivät yhdessä neuvotellen opettajan määräyksen sijaan. Periaatteista keskusteleminen kuvaakin muun muassa sitä yhteistä vuorovaikutusosaamista, jota kestävät konfliktinhallintaprosessit edellyttävät.
Joukkuepeliä kaksintaistelun sijaan
Konfliktinhallinnassa kyse ei siis ole siitä, kuinka saisimme ratkaistua haasteellisen tilanteen itsemme kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, vaan ennemminkin yhteiseen maaliin tähtäämisestä. Konfliktia ei myöskään voi kukaan ratkaista ulkopuolelta käsin, vaikka olisi kuinka taitava sovittelija. Näin ollen pelkän yhden ihmisen vuorovaikutusosaamiseen nojaamisen sijaan katsetta tulisikin nostaa konfliktiosapuolten yhdessä rakentamaan osaamiseen.
Siispä seuraavan kerran, kun kohtaat konfliktin, pysähdy miettimään
- Mitä tavoittelet konfliktin ratkaisussa? Haluatko löytää yhteisen ymmärryksen toisen osapuolen kanssa vai saada oman näkökulmasi läpi?
- Millaiset vuorovaikutusteot voisivat rakentaa luottamusta toisen osapuolen kanssa? Millainen merkitys esimerkiksi itsestäkertomisella tai aktiivisella kuuntelulla voisi olla?
- Millainen vuorovaikutus tekisi konfliktinhallintatilanteesta turvallisen tuntuisen? Osataanko esimerkiksi tunteita ilmaista rakentavasti?
- Jos konfliktin tulehtuneisuus estää yhteistyön aloittamisen, harkitkaa yhdessä, voisitteko pyytää ulkopuolista sovittelijaa avuksi. Kolmas osapuoli voi esim. tukea yhteisen tavoitteen määrittämisessä tai turvallisemman ilmapiirin rakentamisessa.
Tuulia Tynkkynen
FM. Vuorovaikutuksen ja viestinnän opettaja, Jyväskylän yliopisto.
Kirjallisuus
Babbitt, E. F. (2009). The evolution of international conflict resolution: From Cold War to peacebuilding. Negotiation Journal, 25 (4), 539–549.
Bercovitch, J. & Houston, A. (1996). The study of international mediation: Theoretical issues and empirical evidence. Teoksessa J. Bercovitch (toim.) Resolving international conflicts: The theory and practice of mediation. Boulder: Lynne Rienner, 11–35.
Folger, J. P., Poole, M. S., & Stutman, R. K. (2013). Working through conflict: Strategies for relationships, groups, and organizations (7. painos). Pearson.
Tynkkynen, T. (2024). Yhteistä ymmärrystä rakentamassa: rauhanvälittäjien näkemyksiä vuorovaikutusosaamisesta rauhanvälitysprosesseissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. JYX-julkaisuarkisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202409306160