PROLOGOS RY – 30 VUOTTA HYVÄÄ SEURAA

Posted on by 0 comment

Tieteellisten seurain valtuuskuntaan (TSV) kuuluu 278 tieteellistä seuraa, joissa on yhteensä noin 250 000 henkilöjäsentä. Mihin tieteellisiä yhdistyksiä oikein tarvitaan?

Aloitetaan käsitteen määrittelyllä: mitä tieteellisellä yhdistyksellä tarkoitetaan? TSV:n verkkosivuilla kerrotaan, että sen jäseneksi, eli tieteelliseksi yhdistykseksi, ”voidaan hyväksyä seura, joka on rekisteröity yhdistys tai muu yhteisö, joka on osoittanut edistävänsä tieteellistä tutkimusta”. Jäsenhakemusten arviointikriteereissä korostetaan tieteellistä toimintaa: ”Seuran toiminta perustuu ajankohtaiseen ja relevanttiin tutkimustietoon, sen jakamiseen ja kehittämiseen. Hakijaseuralta edellytetään ensisijaisesti säännöllistä, pitkäjänteistä ja monipuolista tieteellistä toimintaa. Seura ja sen toiminta tunnetaan tieteenalan tutkijoiden ja muiden toimijoiden keskuudessa.”

Tieteelliset seurat ovat riippumattomia. Ne eivät edusta yksittäisiä yliopistoja, oppiaineita tai tieteentekijöitä. Tieteellisten yhdistysten tarkoituksena on edustaa ja edistää kokonaista tieteenalaa: jonkin ilmiön tai aiheen tieteellistä tutkimusta sekä tutkimukseen pohjautuvaa koulutus- ja kehittämistoimintaa. TSV:n jäsenseuran Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry:n kohdalla tämä tarkoittaa nimenomaan vuorovaikutuksen tieteellistä tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä.

Mihin vuorovaikutuksen tieteellistä tarkastelua tarvitaan?

Ihmisten välinen vuorovaikutus on erityislaatuinen ilmiö. Vuorovaikutusta on kaikkialla! Toisin kuin vaikkapa fysikaalisesta farmasiasta, geodesiasta tai fotogrammetriasta, meistä kaikilla on omakohtaista kokemusta vuorovaikutuksesta. Meillä on myös erilaisia kokemuksiimme perustuvia mielipiteitä, subjektiivisia mieltymyksiä sekä esimerkiksi kasvatuksen ja median synnyttämiä käsityksiä hyvästä ja toimivasta vuorovaikutuksesta. Vaikka nämä näkemykset saattavat tuntua arjessa hyvinkin järkeenkäyviltä ja käyttökelpoisilta, kaikki vuorovaikutuksesta kuultu ja luultu ei saa tukea tieteellisestä tutkimuksesta.

Luottamus kokemusasiantuntijuuteen on ajassamme kova. Esimerkiksi vuorovaikutuskoulutuksen kentällä työskentelee monenlaisia itseoppineita toimijoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen keskittyneiden yritysten tuote- ja palvelukuvauksista löytyykin hyvin kirjavaa sisältöä, kuten lootuskukkia ja joogakiviä (Tapio, Alapuranen, Rauhansalo & Siromaa 2018).

Väheksymättä minkään yksittäisen vuorovaikutuksen edistämistavan merkitystä on painotettava, että kokemus ei aina yksinään riitä tai välttämättä takaa osaamista ja asiantuntijuutta. Alalla kuin alalla tarvitaan nimenomaan luotettavaa tutkittua tietoa – näin myös vuorovaikutuksen kohdalla.

Työelämän ja yhteiskunnan muutokset korostavat vuorovaikutuksen merkitystä, puhuttiinpa sitten tekoälystä, globaaleista kriiseistä, kilpailukyvyn ja työelämän kehittämisestä tai yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista. Turhan usein eri yhteyksissä keksitään ”dialogia” ja ”sosiaalisia taitoja” uudelleen. Kiinnostus vuorovaikutusta kohtaan on loistava asia! Tieteelliseen vuorovaikutustutkimukseen pohjautuvaa osaamista ja osallistumista tarvitaan kuitenkin näissä keskusteluissa. Tieteellisen tutkimustiedon erottamisen ja esilletuomisen tärkeyttä korostaa, että elämme ajassa, jossa tarvitaan entistä vahvempaa mediakriittisyyttä ja -osaamista. Mikä tahansa voi olla totta – mutta kaikki ei kuitenkaan ole.

Mihin tieteellisiä yhdistyksiä tarvitaan?

Tieteellisten yhdistysten ansiot ovat moninaiset. Niiden tehtäviä ovat muun muassa seuraavat:

Ihmisten ja ajatusten yhdistäminen. Tieteellisten yhdistysten tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri yliopistojen välillä sekä yliopistojen ja muiden alan toimijoiden kesken. Tähän tavoitteeseen ne pyrkivät muun muassa järjestämällä erilaisia tieteellisiä konferensseja, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Prologos ry:n toiminnassa tämä tarkoittaa joka toinen vuosi järjestettäviä Vuorovaikutuksen tutkimuksen päiviä, välivuosina pidettävää teemapäivää sekä yhdistyksen kevät- ja syyskokouksen yhteydessä alan ystäviä yhteen kokoavia tiedekahveja ja tiedeglögejä.

Kasvokkaistapaamisten ohella Prologos ry edistää alan kehittymistä mahdollistamalla tiedon jakamisen ja vuorovaikutuksen sosiaalisen median kanavissaan. Lisäksi se pitää yhteyttä kansainvälisiin tieteellisiin yhdistyksiin ja osallistuu kansainvälisten konferenssien järjestämiseen.

Julkaisutoiminnan edistäminen. Tieteelliset yhdistykset ovat merkittävässä roolissa suomalaisen tiedejulkaisemisen saralla. Prologos ry julkaisee Puheviestinnän vuosikirja Prologia. Sillä on jo vakiintunut asema suomalaisella vuorovaikutuksen tutkimuksen kentällä: vuonna 2019 on valmisteilla 15. vuosikirja. Vuosikirja on alusta lähtien palvellut kaikkia vuorovaikutuksen tutkimuksesta kiinnostuneita ja ollut vapaasti verkossa saatavilla. Avoimuus on yhdistykselle ja vuosikirjalle tärkeää. Tänä vuonna Prologi siirtyy journal.fi-portaaliin, mikä lisää entisestään vuosikirjan löydettävyyttä ja siten sen vaikuttavuutta.

Tieteenalan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen. Tieteellisten yhdistysten tavoitteena on edistää, jakaa ja kehittää alansa tieteellistä tutkimusta sekä lisätä koko tieteenalan näkyvyyttä ja arvostusta. Prologos ry edistää tätä tarkoitusta tiedottamalla alan tutkimus- ja julkaisutoiminnasta sekä kansallisista ja kansainvälisistä tapahtumista. Yhdistys on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, myöntää vuosittain Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininnan ja julkaisee vuorovaikutukseen liittyviä ajankohtaisia kirjoituksia blogissaan ProBlogissa. Näin se pyrkii nostamaan vuorovaikutukseen liittyviä asioita julkiseen keskusteluun, osallistumaan ja ottamaan kantaa, tekemään tutkimustietoa tunnetuksi ja lisäämään sen käyttöä yhteiskunnassa.

Tieteellinen yhdistys elää ihmisistä ja ihmisille

Tieteellinen yhdistys ei ole vain jotain, jota tarvitaan. Se on myös jotain, joka tarvitsee. TSV:n jäsenseurojen arviointikriteereissä nähdään tärkeäksi, että ”toimintaan osallistuu aktiivisesti seuran jäsenistöä, ei vain johtoelimiin valittuja henkilöitä”.

Tieteellinen yhdistys tarvitseekin jäseniä – eli ihmisiä. Aktiivisinkaan ja uutterinkaan johtokunta tai toimituskunta ei riitä, jos yhdistyksen toiminnassa ei ole mukana alasta kiinnostuneita, yhdistyksen päämääriin sitoutuneita ja toimintaan osallistuvia ihmisiä.

Prologos ry:n tavoitteena on olla avoin kokoontumispaikka ja luoda foorumeita, joissa kaikki vuorovaikutuksen tieteellisestä tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä kiinnostuneet voisivat kohdata ja tuntea olonsa tervetulleiksi. Yhdistys on ja haluaa jatkossakin olla nimenomaan tieteellinen yhdistys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhdistys olisi vain tutkijoiden tai opettajien seura – mukaan tarvitaan ja toivotetaan lämmöllä tervetulleeksi kaikki vuorovaikutuksen ilmiöstä viehättyneet. Tieteellisyyttä ei tulisikaan nähdä rasitteena vaan aikamme ehdottomana voimavarana.

Organisaatiot, myös tieteelliset yhdistykset, luodaan vuorovaikutuksessa: niitä rakennetaan ja uudelleenrakennetaan, ylläpidetään, säilytetään ja muutetaan vuorovaikutuksessa (Sias 2014). Ilman ihmisiä tieteellistä yhdistystä ei ole olemassa.

Kiitos siis kaikille Prologos ry:n jäsenille hyvästä seurasta!

 

Anne Laajalahti

Prologos ry:n puheenjohtaja

FT, koulutus- ja kehittämisjohtaja, Infor

 

P.S. Prologos ry perustettiin la 8.4.1989, joten vuonna 2019 juhlitaan yhdistyksen 30-vuotissyntymäpäiviä: ma 8.4.2019 Tampereella, pe 4.10.2019 Helsingissä ja loppuvuodesta 2019 Jyväskylässä. Yhteisiä tapahtumia ja tapaamisia odotellessa voi virittäytyä juhlatunnelmaan esimerkiksi näiden mainioiden julkaisujen parissa:

Sallinen, A. (2005). Puheenvuoro: Prologos vai pro logos? Teoksessa T.-R. Välikoski, E. Kostiainen, E. Kyllönen & L. Mikkola (toim.) Puheviestinnän vuosikirja Prologi 2005. Jyväskylä: Prologos ry, 7–11. http://prologos.fi/prologi/index.php?page=vuosikirjat&year=2005

Valo, M. (2014). Prologos 25 vuotta – toiminta yhdistyksen alkuvuosina. Teoksessa L. Mikkola, S. Korkala, S. Herkama & J. Koponen (toim.) Puheviestinnän vuosikirja Prologi 2014. Jyväskylä: Prologos ry, 49–58. http://prologos.fi/prologi/index.php?page=vuosikirjat&year=2014

Kirjallisuus

Sias, P. M. (2014). Workplace relationships. Teoksessa L. L. Putnam & D. K. Mumby (toim.) The SAGE handbook of organizational communication: advances in theory, research and methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage, 375–400.

Tapio, E., Alapuranen, M.-L., Rauhansalo, M. & Siromaa, M. (2018). ”Taidokas vuorovaikuttaja treenaa osaamistaan” – vuorovaikutusosaamisen kehittämisen diskurssit koulutuspalvelujen kuvauksissa. Teoksessa L. Kääntä, M. Enell-Nilsson & N. Keng (toim.) Työelämän viestintä, Arbetslivskommunikation, Workplace Communication, Kommunikation im Berufsleben. VAKKI-symposium XXXVIII 8. – 9.2.2018. VAKKI Publications 9. Vaasa, 147–160.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Floating Social Media Icons Powered by Acurax Blog Designing Company