Ei liene uutta, että väitöskirjatutkimus voi saada kimmokkeen tutkijan omasta elämästä: puolisollani on vaikea kuulonäkövammayhdistelmä, ja karu totuus on, että se johtaa kuurosokeutumiseen.
Kuulonäkövammaisille ja heidän läheisilleen kosketus on ainoa sekä luonnollinen osa arjen vuorovaikutusta. Siksi oli tärkeää alkaa etsiä tietoa kosketusviestinnästä ja siitä, miten voisimme kehittää vuorovaikutustamme ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin sekä erilaisiin kommunikaatiomenetelmiin puolison aistien muuttuessa. Vielä 1990-luvulla aiheesta ei kuitenkaan ollut olemassa systemaattisesti koottua tietoa.
Näin syntyi kimmoke tutkia kosketusviestejä eli haptiiseja. Liikkumistaidon ja näön käytön ohjaajana perehdyin alkuun haptiikan viitekehykseen. Haptinen tutkiminen yhdistää tuntoaistin ja liikkeen: kun kosketamme ympäristöä, hahmotamme mm. kohteen painon, kovuusasteen, materiaalin, muodon ja koon (Klatzky & Reed, 2009).
Väitöskirjatutkimukseni valmistui vuonna 2008, ja sen keskeisintä antia oli puolisoni, tutkijakollega Russ Palmerin kanssa kehittämämme menetelmä hapteemien kieliopista.
Tässä kirjoituksessa valotan haptiisien tutkimuksen taivalta sekä tämän päivän uusia tuulia: enpä nimittäin olisi 90-luvulla osannut unelmoidakaan, että 30 vuotta myöhemmin tutkimuksemme olisi osa kuurosokeille suunniteltavia älyvaatteita.
Kanssatutkijuus
Alkuun omaksuimme arkeemme joitakin tuntoaistiin perustuvia menetelmiä: Opimme nopeasti suuraakkosten kirjoittamisen etusormella toisen kämmeneen (Lahtinen & Ojala, 2024). Löysimme myös ergonomisesti nopeasti tuotettavat ja luettavat englantilaiset sormiaakkoset, jotka tuotetaan koskettamalla tiettyjä alueita kämmenessä. Työni kuurosokeiden parissa viittomakielen tulkkina toi meille nopeasti kädestä käteen viittomisen harjoittelun.
Nämä tuntoaistiin perustuvat menetelmät toimivat kuitenkin vain vapaina oleviin käsiin. Entä kun kädet ovat varattuina ja tekevät jotain – tiskaavat, laittavat ruokaa tai tutkivat ympäristöä?
Tarvitsin tutkimukseen autenttisen vastaanottajan analysoimaan kosketusviestien eli haptiisien antamaa tietoa ja niiden samankaltaisuutta ja erilaisuutta. Suuri haaste kosketusviestien tutkimuksessa oli nimittäin se, että saamme kosketusviestejä harvoin itsellemme – herkkyytemme havainnoida erilaisia kosketuksia ja niiden vivahteita ei pääse kehittymään samalla tavalla kuin henkilöllä, joka vastaanottaa kosketusta usein.
Oli luontevaa aloittaa yhteistyö Palmerin kanssa, sillä käytimme kosketusta luonnollisesti ja päivittäin erilaisissa arjen tilanteissa ja toiminnoissa. Kosketusviestejä kootessani ja analysoidessani oivalsin, että olin kosketusviestien tuottaja eli hapteeraaja: kerroin tietoisilla kosketuksilla toiselle asioita, kun puhe ei toiminut. Lisäksi haptiisien toimivuus oli mahdollista testata reaaliajassa.
Tämä tutkijoiden yhteistyö tuotti kosketuksen kieliopin. Kosketusviestien toimivuutta, sujuvuutta sekä kieliopin ymmärtämistä testattiin eri maiden kuurosokeiden yhteisöjen kanssa 18 vuoden ajan ennen kuin sosiaalishaptinen kommunikaatio syntyi. (Lahtinen, 2008.)
Kosketuksen kielioppi eli hapteemit
Kun kosketamme toista, teemme sen monin eri tavoin ja eri puolille kehoa. Haptiisit koostuvat hapteemeista eli kosketuksen osatekijöistä. Yleisimmät hapteemit ovat kosketuksen paikka, painovoima, liike ja liikkeen suunta, kesto ja vauhti. Esimerkiksi kun tapaamme toisen, laskemme kätemme toisen olkapäälle. ”Tulin tähän” -haptiisi muodostuu kosketuksen paikasta ja neutraalista painovoimista. Kosketus muuttuu ”jäin tähän” -viestiksi, kun jätämme käden olkapäälle (kesto). Jos ”tulin tähän” -viestiin liittyy liikettä, muuttuu viesti muotoon ”minulla on asiaa”. Muuttamalla kosketuksen parametreja muuttuu viestin sisältökin: mitä nopeampi ja vahvempi painovoima kosketusviestissä on, sitä kiireellisempää asiaa on.
Haptiiseilla ilmaisemme myös palautteita, tunteita ja toimintamme konteksteja. Palautteista yleisimmät ovat kyllä (taputus-liike) ja ei (sivulta sivulle -liike). Myös tunnetila hapteerataan kosketuksena toisen keholle: vuorovaikutustilanteissa käytetyillä ilmehaptiiseilla kuvataan joko omia tai muiden ihmisten tunteita ja ilmeitä (esim. hymy hapteerataan kaarena). Konteksti vuorostaan voi olla tilan tai reitin hahmottaminen hapteeraamalla selkään, kuten suuntatieto oikealle (kosketus selän oikeaan laitaan kämmenen syrjällä).
Tieto leviää, tutkimus laajenee
Sosiaalishaptinen kommunikaatio levisi hyvin nopeasti muihin maihin 2000-luvulla, ja kuurosokeat henkilöt ottivat sen käyttöön. Osalle kosketusviestintä oli jo osa arkea, mutta sillä ei ollut nimeä eikä sitä opetettu tai käytetty systemaattisesti.
Kymmenen vuotta väitökseni jälkeen ensimmäiset Euroopan maat saivat EU-rahoitusta maansa haptiisisanakirjojen kokoamista varten. Olemme saaneet seurata näiden maiden haptiisien kehittymistä kuvasanakirjoista videotallenteisiin. Kiinnostus haptiiseihin näkyy myös tutkimuksen alalla: olen saanut olla vastaväittäjänä sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta ja haptiiseista sekä Brasiliassa vuonna 2022 että Italiassa 2024.
Tietoiset haptiisit laajentuivat myös erilaisten ryhmien käyttöön: Esimerkiksi yhteistyössä Tikoteekin (2022) kanssa syntyi videomateriaalia kosketuksen ja puheen yhdistämisestä. Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia kommunikoida yhteisössään ja yhteiskunnassa. Muistiliitto vuorostaan valitsi vuonna 2023 muistiongelmaisten kanssa työskentelyn yhdeksi mahdollisuudeksi kosketusviestit. Syntyi materiaalia, joka annettiin muistiongelmaisten ja lähipiirin käyttöön ja kokeiluun.
Humaani ihmisen kosketus on ollut tutkimukseni perusta. Teknologian kehittyessä on alettu tutkia myös eri laitteiden ja pelien haptista kommunikaatiota, eli miten ihminen voi reagoida laitteista saamiinsa viesteihin kuten haptiseen palautteeseen (haptic feedback). Vuosina 2019–2021 SUITCEYES-projekti sai EU-rahoituksen, jonka avulla voitiin kehittää kuurosokeille älyvaatteita. Opetimme haptiisit tutkijoille, ja he muuttivat kosketusviestit tunnistettavaksi ja koettaviksi älyliivin selkäpuolella. Tämä kehitys jatkuu edelleen MuseIT-projektissa. Yli 30 vuoden tutkimustyön jälkeen työmme sai myös suuren arvonannon: Russ Palmer sai kunniatohtoruuden Oulun yliopiston kasvatustieteen ja psykologian laitokselta.
Prologos ry myönsi Vuoden vuorovaikutusteko 2024 -kunniamaininnan Muistiliiton Omin sanoin -hankkeelle (2023–2025), jonka tietoperustassa on hyödynnetty Lahtisen ja Palmerin tutkimusta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa soveltuvia tapoja tukea muistisairaita vuorovaikutuksessa ja itseilmaisussa. Taustalla on pyrkimys hallita vuorovaikutuksen haasteita ja sen kautta edistää muistisairaiden hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta.
Riitta Lahtinen, KT
Kuvassa vasemmalla Russ Palmer, musiikkiterapeutti, juhlistamassa kunniatohtoruutta Oulun yliopistossa.
Kirjallisuus
Klatzky, S. & Reed, C. L. (2009). Haptic exloration. Scholarpedia, 4(8):7941. http://www.scholarpedia.org/article/Haptic_exploration
Lahtinen, R. (2008). Haptiisit ja hapteemit, tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä. Helsingin yliopisto, erityispedagogiikka. https://helda.helsinki.fi/items/ce7a1587-50c5-44ad-a044-ee887dc91d25
Lahtinen, R. & Palmer, R. (2014). Kehotarinoita haptiiseilla – kosketusviestejä kaikenikäisille. Helsinki: Lönnberg Print & Promo.
Lahtinen, R., Palmer, R. & Lahtinen, M. (2009). Aisti kuvailu. Helsinki: Art-Print Oy.
Lahtinen, R. & Ojala, S. (2024). Suuraakkoset: Tuntoaistin vaikutus kirjoitukseen. Haapaniemi, Riku, Laura Ivaska & Sakari Katajamäki (toim.). Tekstit ympärillämme: Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä. Tampere Studies in Language, Translation and Literature B8. Tampere: Tampereen yliopisto. s. 44–52. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3465-
Verkkosivuja kiinnostuneille
MuseIT. Exploring Haptic Technologies for Communication and Enrichment of Multimodal Digital Objects. https://www.muse-it.eu/
Russ Palmerin verkkosivut. www.russpalmer.com
SUITCEYES. Smart clothes. https://www.hb.se/en/research/research-portal/projects/suitceyes-/
Suomen kuurosokeat ry. Sosiaalishaptinen kommunikaatio. https://kuurosokeat.fi/palvelut/kommunikaatiopalvelut/sosiaalishaptinen-kommunikaatio/