KOLME VUOTTA PUHEENJOHTAJANA – MITÄ SAIMMEKAAN AIKAAN?

Julkaistu:
Avainsanat:

Tänä vuonna Prologos täyttää 30 vuotta. Minulla oli mahdollisuus olla tämän yhdistyksen puheenjohtaja kolme vuotta 2016-2018 eli kymmenesosa yhdistyksen historiasta. Tänä aikana olemme yhdistyksen johtokunnassa jatkaneet monia yhdistyksen perinteisiä toimintamuotoja, mutta tuoneet toimintaan myös uusia piirteitä.

Ensimmäinen iso uudistus puheenjohtajakaudellani oli, että muutimme Puheviestinnän päivien nimen Vuorovaikutuksen tutkimuksen päiviksi. Nimellä halusimme siirtyä oppiainekeskeisestä nimestä ilmiölähtöiseen nimeen, painottaa päivien tutkimuksellisuutta sekä houkuttaa myös laajemmin vuorovaikutuksen tutkijoita eri tieteenaloilta mukaan päiville. Tuntuu, että kaikki ovat olleet tyytyväisiä tähän muutokseen ja että olemme edenneet kohti tavoitteitamme.

Ensimmäisillä Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä jaettiin myös ensimmäinen Vuoden vuorovaikutusteko -kunniamaininta. Vuorovaikutusteon tavoitteena on antaa tunnustusta niille, jotka ovat toimineet ansiokkaasti vuorovaikutuksen edistämiseksi. Samalla halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyviä asioita julkisuuteen ja hankkia siinä sivussa myös yhdistyksellemme myönteistä mainetta. Kunniamaininta on jaettu kolme kertaa ja tuntuu, että se on hyvin löytänyt paikkansa erilaisten palkintojen joukossa. Viime kerralla palkitsimme nuoren Samu Kempin, joka on perustanut Instagram Directiin nuorilta nuorille toimivan vertaistuki-palvelun. Tunnustuksemme toimi loistavasti, sillä kunnianmaininnasta seuranneen julkisuuden myötä tämä Apua nuorille -toiminta sai uusia sponsoreita.

Johtokunnassa olemme halunneet tuoda yhdistyksen toimintaa myös useammin näkyväksi jäsenten arjessa. Ensinnäkin tämä näkyy siinä, että olemme alkaneet järjestää tiedekahveja kahdesti vuodessa, joissa jäsenemme ovat voineet tavata kollegoitaan ja vaihtaa ajatuksiaan vaihtuvista ajankohtaisista aiheista. Erilaisten tapahtumien sisältöjä olemme myös miettineet usein siitä näkökulmasta, että muutkin puheviestijät kuin vain tutkijat ja opettajat tuntisivat yhdistyksen omakseen. Teemoina ovat olleet esimerkiksi häirintä vuorovaikutuksena, kasvokkais- ja verkkoviestinnän limittyminen sekä naiset politiikassa.

Lisäksi yhdistyksen oma blogi ProBlogi käynnistyi. Ensisijaisesti sen sisällöistä on ollut johtokunta vastuussa, mutta kasvavassa määrin myös jäsenet ovat havainneet sen hyväksi paikaksi kertoa vuorovaikutukseen liittyvistä näkemyksistään laajemmalle yleisölle. Osa kirjoituksista on upeasti levinnyt myös yhdistyksen ulkopuolisten luettaviksi. Arkipäivän näkyvyyden takia perustimme myös yhdistykselle oman Twitter-tilin.

Viimeisimmät uudistukset koskevat Puheviestinnän vuosikirjaa Prologia. Niitä olemme hioneet yhdessä vuosikirjan toimituskunnan kautta. Ensinnäkin nyt on mahdollista julkaista Prologissa myös ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita, mikä mahdollistaa Prologin kirjoittaja- ja lukijakunnan laajenemisen. Tuorein uudistus näkyy jo tänä vuonna, kun Prologi julkaistaan ensimmäisen kerran sähköisesti Journal.fi -palvelussa, jossa jo useimmat suomalaiset tieteelliset lehdet julkaistaan. Se varmasti antaa lisää näkyvyyttä vuorikirjamme artikkeleille.

Maailma ei tule valmiiksi kolmessa vuodessa, eikä yhdistyksen toiminnan kehittäminen pääty. Omat ideani on käytetty loppuun, joten on erinomaista, että yhdistystä aletaan johtaa uusin voimin. Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet tavalla tai toisella Prologoksen toimintaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisen haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat olleet mukana johtokunnassa kehittämässä yhdistyksemme toimintaa, sillä ilman teidän ideoita ja panostusta näitä uudistuksia ei olisi tapahtunut. Teidän kanssa on ollut innostavaa toimia puheviestinnän hyväksi.

Pekka Isotalus

Prologos ry:n entinen puheenjohtaja

Puheviestinnän professori

Tampereen yliopisto