Monissa ammateissa kuunteleminen on tärkeä työkalu, jonka avulla ammattia ylipäätään toteutetaan. Kuuntelemisella on kuitenkin myös varjopuolensa. Kuunteleminen voidaan kokea kuormittavaksi, jos se esimerkiksi jatkuu pitkään tai kuuntelutilanne on muulla tavoin haastava. Kuuntelemisen kuormittavuus onkin tärkeää tunnistaa ja ymmärtää, jotta siitä voi palautua paremmin ja parhaimmillaan ehkäistä sen syntymistä.
Kansainvälinen kuuntelemisen järjestö ILA (International Listening Association, 1996) määrittelee kuuntelemisen ”prosessiksi, jossa kielellisiä ja/tai nonverbaalisia sanomia vastaanotetaan, rakennetaan niille merkityksiä, tehdään niistä yhteenvetoja ja arviointeja sekä vastataan sanomiin. ”Kuuntelemista voidaan tarkastella kolmen ulottuvuuden kautta: affektiivinen, behavioraalinen ja kognitiivinen ulottuvuus (Bodie 2025). Kuunteleminen on myös vaikuttamisen väline (Välikoski & Ala-Kortesmaa, 2025). Onnistuessaan kuunteleminen lisää työyhteisöjen tuloksellisuutta ja yhteistyötä, parantaa vuorovaikutuksen laatua sekä rakentaa toimivia vuorovaikutussuhteita.
Kuunteleminen kuormittaa monin tavoin
Työelämän kasvavat vaatimukset, liiallinen työmäärä, tietotulva, jatkuva kiire, uuden oppimisen tarve, tavoite suoriutua työtehtävistä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti sekä useiden eri työtehtävien hallinta samanaikaisesti tuovat paineita työn tekemiselle ja muodostavat otollisen kasvualustan kuuntelemisen kuormittavuudelle. Myös fyysiset ja ympäristöön liittyvät, kuuntelemista haittaavat tekijät ovat hyvin tavallisia, kuten meteli, huono akustiikka tai toistuvat keskeytykset työssä. Lisäksi esimerkiksi nälkä tai heikko vireystila heikentävät kuuntelemista.
Kuuntelemisen kuormittavuus aiheutuu kognitiivisesta kuormituksesta eli sanattomien ja sanallisten viestien tulvasta työmuistissa. Kognitiivista kuormitusta aiheuttaa ensinnäkin se, miten kaukana tai lähellä kuultava aihe on siitä, mitä kuuntelija jo ennestään tietää aiheesta. Toiseksi kuormitusta syntyy, kun aivot käsittelevät uutta tietoa ja tallentavat sitä pitkäkestoiseen muistiin sekä pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan uutta tietoa aiemmin opittuun. Kuormitusta syntyy myös esimerkiksi silloin, kun kuultava asia on esitetty tai valmisteltu huonosti. (Ala-Kortesmaa & Välikoski, 2025.)
Kuormitusta voivat lisätä monet muut kuuntelemisen esteet, kuten puhujan äänen selkeys, puhenopeus ja puhetulva tai vuorovaikutuskumppaneiden erilainen kulttuuritausta tai viestintäkäyttäytyminen. Kuormitusta lisäävät usein myös emotionaaliset esteet, kuten negatiivinen viestintä tai sisällön puuttuminen puheesta, sekä kuultujen asioiden raskaus, jotka synnyttävät tilanteessa erilaisia tunteita (Consiglio, 2017). Kuuntelemisen kuormituksessa onkin kyse erityisestä kognitiivisesta väsymyksestä ja erilaisista emotionaalisista reaktioista (Ala-Kortesmaa & Välikoski, 2025).
Etätilanteissa kuuntelemisen kuormittavuutta aiheuttavat mm. tekniset ongelmat ja kokemus oman teknisen osaamisen riittämättömyydestä. Etenkin vuorovaikutusta rakentava kuunteleminen koetaan haastavaksi etäyhteydessä. Myös sanattoman viestinnän havainnoiminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta ja sosiaalisen läsnäolon tunne hankaloituu. (Ala-Kortesmaa & Välikoski, 2023.)
Näin ehkäiset kuuntelemisen kuormittavuutta
Kuuntelemisen kuormittavuutta voi helpottaa monella tapaa. Kuormittavuuden syntymistä voi ehkäistä jo etukäteen syventämällä omaa kuunteluosaamistaan ja huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan ja vireystilastaan mahdollisimman hyvin. Tärkeää on tunnistaa juuri omaan kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyrkiä löytämään keinoja niiden helpottamiseksi. Omaa kuuntelemistaan voi helpottaa myös itse kuuntelutilanteessa monin tavoin, mutta tärkeää on myös huolehtia palautumisesta, silloin kun kuunteleminen on tuntunut erityisen rankalta.
Tässä muutamia vinkkejä kuuntelemisen kuormituksen helpottamiseen:
Ennen kuuntelemista
- Valmistaudu huolellisesti etukäteen kuuntelemiseen. Tutustu ennakkoon kuunneltavaan aiheeseen tai tilanteeseen.
- Mikä on motivaatiosi kuuntelemiseen? Kuuntelemista helpottaa, jos voit löytää syitä sille, miksi sinun tulisi kuunnella.
- Kehitä kuunteluosaamistasi. Omaa kuunteluosaamistaan voi kehittää esimerkiksi tarkkailemalla, havainnoimalla ja reflektoimalla omaa kuuntelemistaan. Pohdi kuuntelemisen määritelmiä. Mikä kuuntelemisen osa-alueesi kaipaa eniten kehittämistä? Voit myös pyytää palautetta kuuntelemisesi onnistumisesta.
Kuuntelutilanteen aikana
- Tee tilanteesta mukava. Kokeile, auttaako kuunteluasi, jos olet pukeutunut mukavasti. Maadoitu kuuntelemiseen esimerkiksi pitämällä kädessä kynää tai erilaisia keskittymistä helpottavia esineitä.
- Jos ajatuksesi alkaa harhailla, palauta ne lempeästi kuuntelemisen hetkeen. Metakognitiiviset taidot, eli tieto omasta ajatteluprosessista ja kyky ohjata sitä, helpottavat myös muunlaisten kuuntelemisen esteiden poistamista.
- Pyri tietoiseen läsnäoloon ja empaattisuuteen sekä myönteiseen ja hyväksyvään asenteeseen kuuntelutilanteessa. Läsnäolo ja huomion suuntaaminen puhujaan vähentää sisäistä kiireen tuntua, väärinymmärryksiä ja ennakkoluuloja sekä luo turvallista ilmapiiriä. Tunnistat myös helpommin vuorovaikutuskumppanisi tunteet. Pyri hallitsemaan myös omia tunteitasi.
- Keskity ymmärtämiseen, ei vastaamiseen tai ratkaisujen miettimiseen, jotta tiedostat paremmin puhujan näkökulman.
- Keskity yhteen asiaan kerrallaan, kysy selventäviä kysymyksiä, ja tunnista nonverbaalisia vihjeitä. Reflektoi kuulemaasi, toista puhujan viesti uudelleen ja mitä hän mahdollisesti tarkoitti tai tunsi.
- Etätilanteessa huolehdi siitä, että ympäristö tukee etäyhteyttä ja että ilmaisu on mahdollisimman selkeää sekä sanallisesti että sanattomasti. Pyri luomaan tunne läsnäolosta ja sopikaa yhdessä, millaiset vuorovaikutustavat tukevat sujuvaa etävuorovaikutusta.
- Pidä taukoja. Tauon jälkeen on taas helpompi keskittyä itse asian kuuntelemiseen.
Kuuntelutilanteen jälkeen
- Käy tarvittaessa tilannetta läpi esimerkiksi kollegoiden kanssa. Yleisesti vertaistuki koetaan keskeiseksi kuormitusta helpottavaksi tekijäksi.
- Myös itsetuntemuksesta ja omien tunteiden hallinnasta on hyötyä. Huolehdi myös perustarpeistasi ja kokonaisvaltaisesta palautumisestasi – sinulle mieleisellä tavalla.
Näillä tavoin ja hyvällä kuunteluosaamisella voit helpottaa omaa, mutta myös vuorovaikutuskumppanisi kuuntelemisen kuormittavuutta.
Tässä kirjoituksessa keskitytään yksilön kokemukseen kuuntelemisen kuormittavuudesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös organisaation rakenteet ja arjen käytännöt voivat osaltaan lisätä kuuntelemisen kuormitusta. Siksi sitä on tärkeää tarkastella myös koko työyhteisön tasolla. Vastuu ei ole vain yksilön.
Kuuntelemisen iloa kaikille!
Sirpa Consiglio
FM, puheviestinnän yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Lähteet:
Ala-Kortesmaa, S. & Välikoski T-R. 2023. Käräjätuomareiden kuunteluosaaminen ja vuorovaikutuksen rakentuminen rikosoikeudenkäynnin etäkuulemistilanteissa – asian selvittämisen mahdollistaja ja oikeussalikokemuksen tuottaja. Oikeus 3/2023.
Ala-Kortesmaa, S. & Välikoski T-R. 2025. Kuuntelemisen voima. Avain ymmärtämiseen, vaikuttamiseen ja empatiaan. Atena/ Kusannusosakeyhtiö Otava. Jyväskylä.
Consiglio, S. 2017. Kokemuksia ammatillisen kuuntelemisen kuormittavuudesta ja keinoja siitä selviytymiseksi. Pro gradu. Tampereen yliopisto.
Bodie, G. D. (2025). Listening. In The Handbook of Communication Skills (5th ed., pp. 1–28). Routledge.
Välikoski, T.-R., & Ala‑Kortesmaa, S. (2025). Kuuntelemisen voima – aliarvostettu vaikuttamisen muoto [Blogiteksti]. Prologos. https://prologos.fi/kuuntelemisen-voima-aliarvostettu-vaikuttamisen-muoto/