KEVÄTKOKOUS JA TIEDEKAHVIT ZOOMISSA: KESKUSTELUSSA VERKKOUUTISTEN KOMMENTIT JA TYÖYHTEISÖÖN KUULUMISEN KOKEMUKSEN RAKENTUMINEN

Julkaistu:
Avainsanat: , , ,

Aurinko helotti lämpöään ja lunta löytyi enää läiskinä sieltä täältä, kun Prologos ry:n jäsenistöä kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen torstaina 8.4.2021. Samalla päivämäärällä yhdistys täytti 32 vuotta. Onnea! Viime vuoden tavoin kokous järjestettiin Zoomissa, nyt jo hyvin tottunein ja varmoin ottein. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ville Jakkula. Ville esitteli uuden viestinnällisen käsitteen, ölähdystekniikan, joka otettiin kokousväen joukossa ilomielin käyttöön. Ölähdystekniikalla tarkoitetaan puheenvuoron ottamisen tapaa, jossa mikrofonin avaamalla ja huudahtamalla on mahdollisuus suoraan kommentointiin.

Yhdistyksen puheenjohtaja Anne Laajalahti esitteli Prologos ry:n toimintakertomuksen vuodelta 2020. Merkillepantavaa oli, että yhdistys on läpikäynyt edellisen toimintavuoden aikana monta merkittävää muutosta, kuten Prologin muuttuminen vuosikirjasta aikakauslehdeksi, sääntömuutos ja uusien verkkosivujen suunnittelu ja toteutus. Edellisen johtokunnan rahastonhoitaja Esteri Savolainen esitteli tilintarkastuskertomuksen. Säntillisesti tehdyt asiakirjat saivat kiitosta kokouksen puheenjohtajalta. Näihin kiitoksiin oli kokoukseen osallistujien helppo yhtyä. Kevätkokous eteni kokousteknisesti sujuvasti, joten osallistujat ehtivät mukavasti hengähtää ennen Tiedekahvien alkua.

Siirtymä Tiedekahveille tapahtui uuden Zoom-linkin kautta. Anne Laajalahti toivotti Tiedekahvien osallistujat lämpimästi tervetulleiksi. Anne kertoi lyhyesti yhdistyksen kuulumisia ja tiedotti Vuorovaikutuksen teemapäivästä. Teemapäivä järjestetään etätapahtumana 8.10. Prologin päätoimittaja Ira Virtanen muistutti Prologin kirjoittajakutsusta. ProBlogin toimitussihteeri Janne Niinivaara puolestaan kehotti osallistujia kirjoittamaan rohkeasti blogitekstejä. Molemmat muistuttivat vielä, että kirjoittamiseen on saatavilla tukea.

Verkkouutisten kommentointi – ongelmajätettä vai arvokasta osallistumista?

Tiedekahvien ensimmäisen tutkimuspuheenvuoron piti tutkija Veera Kangaspunta Tampereen yliopistosta. Puheenvuorossaan Kangaspunta kävi läpi tammikuussa 2021 tarkastetun väitöskirjatutkimuksensa keskeisiä tuloksia. Kangaspunta tarkasteli artikkeliväitöskirjassaan verkkouutisten kommentteja, joiden tutkimus on ollut suomalaisittain varsin vähäistä. Aineistona oli kolme verkkolehteä ja kommentoinnin aiheena Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa 2012.

Kangaspunnan mukaan kommentointi lähtee siitä oletuksesta, että kommentilla on kuulija. Kommentin merkitys syntyy siitä, että se on tarkoitettu nähtäväksi ja luettavaksi. Kommentoijat eroavat siinä, kenet he kulloinkin kokevat keskustelukumppaneiksi. Kommentointiin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten verkkolehden sijoittuminen paikallisesti tai valtakunnallisesti, ja tekniset elementit, kuten vaadittu rekisteröityminen tai mahdollisuus anonyymiyteen. Myös muiden käyttäjien toiminta ja yleinen kommentointikulttuuri ohjaa tapaa kommentoida.

Kommentointia syytetään usein siitä, että tunteet ovat valloillaan. Kommentoinnissa on kuitenkin aina jollakin tavalla kyse tunteista, ja ne nousevat Kangaspunnan puheenvuorossa jopa keskiöön. Kommentoimme, koska koemme asian jollakin tavalla tärkeäksi. Kangaspunta nosti esimerkiksi myötätunnon jakamisen. Sadat myötätuntoa osoittavat kommentit lehden keskustelupalstalla on tulkittava yhteiskunnallisesti merkittäväksi ilmiöksi!

Tutkimuspuheenvuoro kirvoitti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Chatissa pohdittiin muun muassa miten “asiantuntijakommentoijuutta” tuotetaan, tuetaan tai haastetaan. Keskustelussa olivat myös tutkimuseettiset kysymykset sekä sosiaalisen median kehittymisen vaikutukset kommentointiin. Yhteenvetona voisi todeta, että verkkokommentointi on tärkeä osa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kangaspunnan mukaan kommentoinnin tutkimuksessa on tärkeää tunnistaa kommentoijien yksilölliset lähtökohdat ja kommentoijia yhdistävät lähtökohdat, tunnistaa ilmiön monimutkaisuus sekä välttää ennakkoluuloja. Kommentoinnilla on väliä!

Hei, hei mitä kuuluu? – kuulumisen kokemuksen rakentuminen työyhteisössä

Toinen tutkimuspuheenvuoro käsitteli vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisöön kuulumisen kokemuksen rakentumisessa. Yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Sari Rajamäki (Jyväskylän yliopisto) esitteli organisaatioviestinnän ja interpersonaalisen viestinnän tutkimusperinteitä yhdistelevän väitöskirjansa keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä.

Rajamäen mukaan uuden tulokkaan saapuessa työyhteisöön viestinnällisesti merkittäviä prosesseja ovat epävarmuuden ja tunteiden hallinta, vuorovaikutussuhteiden rakentaminen, jäsenyysneuvottelu ja organisaatioon identifioituminen. Vastavuoroisuuden kehittyminen ja hyväksynnän hakeminen sekä kokeminen edeltävät aktiivisen jäsenyyden saavuttamista. Saadulla palautteella ja tuella on tässä iso merkitys. 

Hoitohenkilökunnan työyhteisöön kuulumista tarkasteltaessa organisaatioympäristöön liittyvät tekijät, kuten fyysinen ympäristö, työn luonne ja organisaation vuorovaikutuskäytänteet luovat haasteita. Työarjessa on kiire ja asiakas on usein vuorovaikutustilanteissa läsnä, jolloin ajatusten jakaminen kollegoiden kanssa voi olla rajallista. Organisaatio luo puitteet, mutta työntekijät merkityksentävät jäsenyyttään sekä vuorovaikutussuhteita interpersonaalisessa vuorovaikutuksessa.

Kiinnostavaa on, että kokemus huomatuksi ja hyväksytyksi tulemisesta on merkityksellistä huolimatta siitä, kuinka kauan työntekijä on ollut työyhteisön jäsen. Tämä on äärimmäisen tärkeä muistutus siitä, kuinka suuri merkitys muiden huomioimisella, mukaan ottamisella ja vaikka kuulumisten kysymisellä voi olla. Työnantajalla on myös tärkeä rooli siinä, kuinka mahdollisuuksia vuorovaikutukselle luodaan.

Rajamäen tutkimusta kiiteltiin työelämäosaamisen kannalta merkittäväksi. Artikkeleja on jo hyödynnetty muun muassa lääkäriopiskelijoiden opetuksessa. Lopuksi pohdittiin etäajan vaikutuksia, ja esille nostettiin muun muassa etäperehdytyskäytänteiden tärkeys.

Kellon käydessä yli puolen päivän, Zoomin videoseinällä näkyi innostuksesta hehkuvia kasvoja ja tyytyväisiä hymyjä. Lämmin kiitos upeille puhujille, Prologos ry:n tapahtumavastaaville Marja Eklundille ja Manne Maalismaalle sekä kaikille osallistujille onnistuneista Tiedekahveista. Tapaamisiin viimeistään Vuorovaikutuksen teemapäivänä 8.10.2021!

Elina Kreus

Prologos ry:n viestintävastaava

Puheviestinnän yliopisto-opettaja
Lapin yliopiston kielikeskus