Ryhmätyöt, ryhmässä toimiminen ja yhteistyön tekeminen herättävät tunteita ja jakavat mielipiteitä. Jos ryhmätöistä on huonoja kokemuksia, voi tuntua helpommalta tehdä annettu tehtävä itsenäisesti silloin ja siten kuin itselle sopii. Toisaalta parhaimmillaan ryhmä voi yhdessä olla enemmän kuin osiensa summa.
Silloin tällöin opiskelijat loppureflektioissa kiittelevät onneaan, jos kokemus ryhmästä ja ryhmätyöstä oli hyvä. Samaan aikaan puheviestinnän kielikeskusopetuksessa vuorovaikutusosaamisen yhtenä ulottuvuutena on käsitelty asennetta ja motivaatiota, joten kyse ei ehkä olekaan onnekkaasta sattumasta. Esimerkiksi Airan (2012, 146) mukaan toimivan yhteistyön yksi tekijä on osapuolten asenne yhteistyötä kohtaan. Ryhmätyö tuskin tuntuu toimivalta, jos ryhmän jäsenet eivät pidä yhdessä työskentelyä tärkeänä – ja päinvastoin.
Kollektiivinen asenne on asenteiden summa
Olen kuullut sanottavan, että ilmapiiri on kollektiivinen asenne. En valitettavasti muista, mistä tai keneltä olen tämän kuullut, mutta toteamuksessa tiivistyy asenneilmapiirin keskinäisvaikutus.
Filosofi Esa Saarinen (2022) kuvaa vuorovaikutuksen ja asenteen vaikutusta ryhmätilanteessa kertolaskuna. Saarista kuunnelleet ja lukeneet tietävät, ettei ilmiön kuvaus Saarisen sanoin ole yhtä yksinkertainen kuin jona sen nyt esitän. Mutta vertaus on niin oivallinen, että referoin sitä lyhyesti.
Saarisen mukaan voimme ajatella ryhmässä toimivien kuuden henkilön olevan kokonaisia yksilöitään: 1 1 1 1 1 1. He kuitenkin saapuvat esimerkiksi palaveritilanteeseen eri tavoin aiempien kokemustensa, odotustensa ja käsitystensä virittäminä. Kuvitellaan, että kaikki ryhmän jäsenet suhtautuisivat tilanteeseen 0.8 asenteella eli he kukin heistä vaikuttaa toisiinsa -0,2 yksikön verran. Tällöin kertolasku 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 antaa ryhmälle karun yhteistuloksen 0,26. Jos he puolestaan saapuvat tilanteeseen kiinnostuneella ja yhteistyötä tukevalla 1,2 asenteella, kertolaskun lopputulema kuvitteellisessa palaveritilanteessa olisi moninkertainen 2,98.
Jos jatkamme leikittelyä kertolaskuvertauksella huomaamme, että ryhmässä yksikin selkeästi negatiivinen tai positiivinen suhtautuminen voi vaikuttaa tilanteen lopputulemaan merkittävästi. Onneksi vuorovaikutuksessa on kuitenkin mahdollisuus tietoisesti vaikuttaa ja vaikuttua, joten emme täysin ole ennakkoasenteidemme ja kertolaskun armoilla. Kuten erään opiskelijaryhmän kanssa asian tiivistimme: ”voit päättää, ettet anna oman huonon asenteesi pilata muiden oppimista”.
Asenteesta toimintaan
Riittääkö siis, että ryhmätilanteeseen asennoituu optimistisesti, luottavaisesti ja kuten sanotaan, avoimin mielin? Airan (2012, 161) mukaan pelkkä myönteinen asenne ei vielä riitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jos osapuolet eivät kuitenkaan käyttäydy ja toimi yhteistyötä edistävästi.
Myönteinen asenne antaa kuitenkin hyvät edellytykset yhteistyötä rakentavalle vuorovaikutukselle. Kuten Kemppainen ja Laajalahti (2016, 16) toteavat, asiantuntijoiden vuorovaikutustilanteen aktiivisuus ja rooli määrittyvät erityisesti asenteen ja motivaation kautta. Heidän mukaansa esimerkiksi yhteisöllinen ajattelutapa voi kannustaa yksilöitä tuomaan esiin osaamistaan ja tarpeitaan, mikä mahdollistaa yhteistyön ja yhteistä tavoitetta tukevien ratkaisujen löytämisen.
Yhteistyö ja ryhmässä toimiminen siis vaativat otollisen asenteen lisäksi yhteistyötä edistävää toimintaa ja vuorovaikutustekoja. Siispä seuraavassa ryhmätilanteessa kannustan sinua seuraavien näkökulmien tarkasteluun. Näkökulmat sopivat niin opiskelun ryhmätilanteisiin, harrasteryhmien tapaamisiin kuin työpalavereihinkin.
Tiedosta suhtautumisesi
Tunnista, millaisia tunteita sinussa herää, kun kuulet kurssilla tai työssä tehtävästä ryhmätyöstä. Tunnetko esimerkiksi innostusta siitä, että voit oppia yhdessä? Helpotusta, kun työmäärää voi jakaa toisten kanssa, ärsytystä mahdollisista aikatauluhaasteista tai pelkoa konflikteista ja erilaisten toimintatapojen törmäyksestä?
Osaavaa vuorovaikutusta on tiedostaa, viekö oma tunne ja asennoituminen ryhmätilannetta eteenpäin ja jos ei, voinko siitä huolimatta toimia yhteistä työskentelyä ja tavoitetta tukien.
Toimi yhteistyötä edistävästi
Mieti millaista vuorovaikutustilannetta ja -suhdetta oma toimintasi rakentaa. Vaikutatko toiminnallasi ryhmänne toimintaa eli yhteistä ”kertolaskua” kasvattavasti vai kaventavasti?
Tee asenteestasi riippumatta sellaisia vuorovaikutustekoja, jotka kannustavat sinua ja muita tuomaan esiin osaamistanne, etsimään ratkaisuja ja työskentelemään yhdessä. Tekoja, jotka luovat kunnioittavaa ja yhteistyötä edistävää ilmapiiriä.
Ryhmätilanteessa on mahdollista toimia taitavasti ja tavoitetta edistävästi mahdollisesta negatiivisesta asenteesta huolimatta. Parhaimmillaan oma yhteistyötä ruokkiva toimintasi voi vaikuttaa suotuisasti omaan ja myös jonkun toisen asenteeseen!
Terhi Meriläinen
Puheviestinnän yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Kirjallisuus
Aira, A. (2012). Toimiva yhteistyö. Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 179.
Kemppainen, B. & Laajalahti, A. (2016). Viestintätoimijuuden edellytykset ja tukeminen asiantuntijatyössä. Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2016, 6-23.
Saarinen, E. (2022). E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta. WSOY.